Byretti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nykyaikaisen byretin malli.

Byretti on laboratorioväline, jota käytetään esimerkiksi titrauksessa vapauttamaan tarkkoja määriä nestemäistä reagenssia. Se on pitkä, asteikolla varustettu sylinterimäinen putkilo, jonka pohjalla on hana tai helmisuljin nesteen vapauttamista varten. Parhaimmillaan luokan A byretit kykenevät ± 0.05 cm3 tarkkuuteen.

Ranskalainen kemisti François Antoine Henri Descroizilles kehitti vuonna 1791 ensimmäisen byretin, joka muistutti enemmänkin asteikolla varustettua putkiloa. Joseph Louis Gay-Lussac kehitti tätä edelleen asettamalla nestettä vapauttavan kärjen ylös sivulle, ja vakiinnutti ensimmäisenä termit "pipetti" ja "byretti". Karl Friedrich Mohr loi nykyaikaisen byretin asettamalla sulkimella varustetun kärjen pohjaan.[1]

Gay-Lussacin byretti.
Mohrin byretti.
  1. Louis Rosenfeld. Four Centuries of Clinical Chemistry. CRC Press, 1999, s. 72-75.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]