Biefeldin–Brownin ilmiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Biefeldin–Brownin ilmiön toimintaperiaate.

Biefeldin–Brownin ilmiö on sähköinen ilmiö, joka aiheutuu ilmamolekyylejä ionisoivasta koronapurkauksesta. Kahden eri kokoisen elektrodin väliin muodostuva ionisuihku saadaan aikaan johtamalla elektrodeihin jännite. Tämä jättää elektrodien väliin joukon positiivisesti varautuneita ioneja, jotka vetävät puoleensa negatiivisesti varautunutta elektrodia. Ilmiötä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi työntömoottoreissa, pumpuissa ja jäähdyttimissä. Ilmiö on nimetty löytäjiensä Thomas Townsend Brownin ja Paul Alfred Biefeldin mukaan.

Brownin opettajana 1920-luvulla toiminut Denisonin yliopiston professori, tohtori Paul Biefeld oli Albert Einsteinin opiskelutoveri Zürichin ETH:n ajoilta, ja Biefeld esitteli Einsteinin ajatuksia oppilaalleen. Samaan aikaan yleinen suhteellisuusteoria ja gravitaation sekä sähkömagnetismin yhteyden etsiminen oli kuuma aihe. Brownin havaintoja pyrittiin selittämään elektrogravitaatiolla, eli sähkövarauksen ja gravitaation yhteydellä. Brownin ensimmäisen patentin mukaista keksintöä kutsuttiinkin nimellä "gravitaattori".

Biefeld–Brownin ilmiötä tutkittiin 1950- ja 1960-luvuilla gravitaatiotyöntövoimaan keskittyneessä tutkimuksessa. Seuraavina vuosina useita lupaavia konsepteja hylättiin teknisten rajoitusten vuoksi, mutta samaan aikaan edistyttiin paljon elektrohydrodynamiikassa.

Lentolaitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biefeld–Brownin ilmiöllä aikaansaatu "elektrogravitaatio" on viime vuosina tullut uudelleen suosituksi. Ilmiöön perustuvia yksinkertaisia leijuvia laitteita kutsutaan liftereiksi (engl. lifter). Lifterit ovat pieniä, kevyistä materiaaleista valmistettuja laitteita, jotka saadaan leijumaan niihin yhdistetyn erillisen suurjännitevirtalähteen avulla. Lifterit ovat suosittuja harrastajien kesken, etenkin niiden ympärillä pyörivien perättömien huhujen ja myyttien takia.[1]

Ilmiön luonteesta johtuen se on aiheuttanut mielenkiintoa myös UFO-tutkijoiden keskuudessa. Muun muassa Charles Berlitz on käsitellyt aihetta kirjassaan The Philadelphia Experiment.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elektrohydrodynamiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkeavia ilmiöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]