Apollonie Sabatier
.jpg)
Apollonie Sabatier , alun perin Aglaé Joséphine Savatier, (8. huhtikuuta 1822 Charleville-Mézières - 3. tammikuuta 1890 Neuilly-sur-Seine) oli ranskalainen taiteilijoiden tukija, muusa. boheemi ja kurtisaani. Hän piti taiteellista salonkia, jossa vierailivat monet ajan kuuluisuudet. [1]
Aglaé Joséphine Savatier oli pyykkäri Marguerite Martinin tytär. Äiti työskenteli kreivi Louis Harmand d'Abancourtin taloudessa. D'Abancourt oli Aglaén biologinen isä. Kreivi järjesti asian niin, että kersantti André Savatier meni Aglaén äidin kanssa naimisiin ja tunnusti tytön isyyden.[1]
Perhe muutti Pariisiin, missä Aglaé pääsi koulun jälkeen laulajaksi Opéra Garnieriin. Hän otti itselleen taiteilijanimen Apollonie ja ryhtyi työskentelemään myös taidemallina muun muassa Auguste Clésingerin skandaalin aiheuttaneessa teoksessa Nainen jota käärme on purrut. Teos oli esillä Pariisin salongissa, ja sekä malli että kuvanveistäjä saivat mainetta. Teoksen osti belgialainen aristokraatti ja liikemies Alfred Mosselman, jonka rakastajatar Apollonie Sabatier oli.[1]
Sabatier emännöi kuuluisaa salonkiaan, jossa kävivät "kaikki". Siellä vierailivat muiden muassa Gustave Flaubert, Charles Baudelaire, Victor Hugo, Alfred de Musset, Judith Gautier ja Hector Berlioz. Hän inspiroi Charles Baudelairea tämä kirjoittaessa teosta Pahan kukkia, ja hänellä oli myös rakkaussuhde Sabatier`n kanssa. Lisäksi hän omisti runojaan Sabatier`lle.[1] [2]
Salongin pitäminen loppui vuonna 1864. Kun Mosselman kuoli, Sabatier löysi uuden rakastajan, englantilaisen taidekeräilijän Richard Wallacen. Wallace lahjoitti Pariisiin nimeään kantavan suihkulähteen. Sabatier kuoli sairastuttuaan influenssaan.[1]
Sabatier teki taidetta itsekin. Hänen töitään oli esillä Pariisin salongissa ja myös kuuluisassa vaihtoehtosalongissa, jonne päätyivät virallisesta salongista hylätyt liian moderneina pidetyt työt.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
