Ann-Christine Syvänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ann-Christine Syvänen
Henkilötiedot
Syntynyt1950 (ikä 73–74)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti molekulaarisen lääketieteen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (väitös 1986, biokemia)
Instituutti Uppsalan yliopisto
Tutkimusalue Molekyylilääketiede
Palkinnot Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen (2007), Rudbeck-mitali (2014), Highly Cited Researchers (Clarivate Analytics, 2018)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Ann-Christine Elisabeth Syvänen (s. 1950)[1] on suomalainen Uppsalan yliopiston molekulaarisen lääketieteen professori ja hän on työskennellyt myös Uppsalan akateemisessa sairaalassa.[2][3]

Syvänen opiskeli ja väitteli Helsingin yliopistossa biokemiasta. Hänen englanninkielisen artikkeliväitöskirjansa (1986) otsikkona oli New developments in nucleic acid hybridization.[4]

Työurallaan professori Syvänen on kehittänyt muun muassa nukleiinihappojen analyysitekniikkaa ja perustanut menestyksekkään ihmisen sairauksia ajanmukaisin geneettisiä ja epigeneettisiä tekniikoita käyttävän tutkimusryhmän. Hän on 2010-luvulla keskittynyt erityisesti lapsuusajan leukemian ja autoimmuunisairauksien tutkimiseen. Hän on perustanut Uppsalan yliopistoon alkujaan Knut ja Alice Wallenbergin säätiön tukemana laajan SNP&SEQ -teknologia-alustan, jolla voidaan analysoida SNP-genotyypit ja tehdä toisen sukupolven sekvensointia. Tämä tutkimusympäristö palvelee akateemisia tutkijoita myös muualta Ruotsista ja ulkomailta. SNP-luokittelun johtavana asiantuntijana hän on julkaissut tutkimusryhmineen useita runsaasti viitattuja tieteellisiä artikkeleita, mukaan luettuna kaksi aihepiirin katsausartikkelia Nature Genetics -lehdessä 2000-luvulla.[5][3] Hän on tutkijatovereineen julkaissut monia laajasti viitattuja tutkimusartikkeleita tieteen huippujulkaisuissa (kuten Nature, Science, PNAS) myös tämän jälkeen.

Syvänen kutsuttiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2007.[3] Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Uppsalan yliopiston Rudbeck-mitali tunnustuksena korkeatasoisista tieteellisistä ansioista.[5] Vuonna 2018 Syvänen nousi arvostetulle viitatuimpien tutkijoiden 2018 Highly Cited Researchers -listalle tieteenrajat ylittävän tutkimuksen aihepiiristä.[6] Maailmanlaajuisesti tällä alansa viitatuimpien (siteeratuin 1 %) listalla on kaikki aihealueet mukaan luettuna runsas 4 000 tutkijaa 21 tieteenalalta ja noin 2 000 tieteenrajat ylittävää tutkijaa. Koti- tai ulkoimailla työskenteleviä suomalaisia tai Suomessa työskenteleviä ulkomaisia tutkijoita listalla on noin 40.

  1. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918-2000: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Biotieteiden laitos, Biokemia Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 5.12.2018. (suomeksi)
  2. Ann-Christine Syvänen Uppsalan yliopisto, uu.se. Viitattu 5.12.2018. (ruotsiksi)
  3. a b c Nya ledamöter invalda 21.11.2007. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Arkistoitu 3.12.2017. Viitattu 5.12.2018. (ruotsiksi)
  4. Syvänen, Ann-Christine: New developments in nucleic acid hybridization (väitöskirja; ISBN 951-99782-3-2) 1986. Helsingin yliopisto, teostiedot via finna.fi. Arkistoitu 5.12.2018. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  5. a b Five new medal recipients named 10.12.2014. Uppsalan yliopisto, uu.se. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)
  6. Highly Cited Researchers 2018 (Viitatuimmat tieteilijät 2018. Kotiorganisaatioltaan ensisijaisesti Ruotsissa toimivat tieteilijät saa esille valitsemalla "Primary Region" lajittelun, ja siirtymällä maanimen "Sweden" kohdalle) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 5.12.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]