Adolf Friedrich von Schack

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adolf Friedrich von Schack
Adolf Friedrich Schack
Adolf Friedrich von Schack
Adolf Friedrich von Schack
Henkilötiedot
Syntynyt2. elokuuta 1815
Schwerin
Kuollut14. huhtikuuta 1894 (78 vuotta)
Ammatti runoilija, kääntäjä
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Adolf Friedrich von Schack (2. elokuuta 1815 Schwerin14. huhtikuuta 1894 Rooma, Italia), kreivi, saksalainen kirjallisuushistorioitsija ja runoilija. Hän oli nuorena Berliinissä kamarioikeuden palveluksessa, kamariherrana suurherttua Mecklenburg-Schwerinin palveluksessa ja diplomaattitehtävissä mutta vietti enimmän aikaa pitkillä matkoilla tutkimustöissä.[1]

Schack erosi 1852 valtion palveluksessa ja asettui kuningas Maximilianin kutsusta pian Müncheniin. Schackin merkittävimpiä teoksia ovat Geschichte der dramatischen litteratur und kunst in Spanien (1845–1846; täydennys 1855), Poesie und kunst der araber in Spanien und Sicilien (1865), Geschichte der normannen in Sizilien (1889), sekä kokoelma hienostuneita runoja Gedichte (1867). Teos Spanisches theater (1854) sisältää erinomaisia käännöksiä espanjalaisilta näyteläkirjailijoilta, käännöksiä persialaisista (Firdausi 1851–1853), intialaisista, portugalilaisista, englantilaisista ja mista teoksista. [1]

Runokokoelmansa saaman suosion ansiosta Schack alkoi vähitellen julkaista runoteoksia, sekä eeppis-dramaattisia että lyyrisiä, lähinnä kuitenkin nuoruusvuosinaan. Niistä ilmenee muodon taitavuus, kulttuurin tuntemus ja aristokraattisen liberaali maailmankatsomus, lämmin usko ihmiskunnan edistykseen, mutta niissä on kovin vähän runollista omaperäisyyttä: historiallis-filosofisia runoja sisältävä teos Nächte des Orients (1874) ja eepos Die Plejaden (1881). Schack kirjoitti omaelämäkerran Ein halbes Jahrhundert, joka ilmestyi 1887. Dramatische Dichtungen ilmestyi 1879 ja Gesammelte Werke 1882–1883.[1]

Schack sai 1876 kreivin arvon, myöhemmin Mecklenburgissa todellisen salaneuvoksen arvon. Hänen Münchenissä sijaitseva merkittävä taidekokoelmansa Schack-galleria, joka on koottu merkittävien saksalaisten maalareiden tuella, siirtyi testamentilla 1894 Saksan keisarin omistukseen.[1]

Schack on taidetta ymmärtämättömäksi taiteenystäväksi karrikoituna päähenkilönä Adolf von Wilbrandtin teoksessa Hermann Isinger.[1]

  1. a b c d e Schack, Adolf Friedrich, Nordisk familjebok 24. 1916 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]