Abakaviiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abakaviiri
Abakaviiri
Abakaviiri
Systemaattinen (IUPAC) nimi
[(1S,4R)-4-[2-amino-6-(syklopropyyliamino)purin-9-yyli]syklopent-2-en-1-yyli]metanoli
Tunnisteet
CAS-numero 136470-78-5
ATC-koodi J05AF06
PubChem CID 441300
DrugBank DB01048
Kemialliset tiedot
Kaava C14H18N6O 
Moolimassa 286,344
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus > 75 %[1]
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika noin 1 tunti[2]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Abakaviiri (C14H18N6O) on puriinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä HIV-infektioiden hoitamisen ja ehkäisyyn. Abakaviiri kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]

Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abakaviiri muistuttaa rakenteeltaan guanosiinia. Yhdiste on HI-viruksen käänteiskopioijaentsyymin inhibiittori. Entsyymin toiminnan estyessä virus ei kykene lisääntymään ja HI-viruksen lisäksi se tehoaa myös ihmisen T-lymfotrooppiseen virukseen. Abakaviiri on aihiolääke, joka metaboloituu ihmiselimistössä aktiiviseksi karboviiriksi. Yhdistettä käytetään yhdistelmänä lamivudiinin, tenofoviirin, atsidotymidiinin tai dolutegraviirin kanssa.[1][2][4][5]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä abakaviirin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla vatsakipu, huonovointisuus, ripuli ja yliherkkyysoireet kuten ihottuma. Yliherkkyysoireet saattavat rajoittaa abakaviirin soveltuvuutta hoitoon ja jopa aiheuttaa hoidon keskeytymisen.[1][2][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 970. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 99781609133450. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.5.2019). (englanniksi)
  2. a b c Raphael Dolin, Henry Masur, Michael S. Saag: AIDS Therapy, s. 207–221. Elsevier, 2007. ISBN 9781437720532. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.5.2019). (englanniksi)
  3. WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
  4. Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 3. Antivirals, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016.
  5. a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 429. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 18.5.2019). (englanniksi)