Aalto-2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aalto-2
Aalto-2 -satelliitin insinöörimalli Otaniemessä syyskuussa 2018.
Aalto-2 -satelliitin insinöörimalli Otaniemessä syyskuussa 2018.
Organisaatio Aalto-yliopisto
Kohde LEO
Laukaisu 18. huhtikuuta 2017[1]
Laukaisualus Kansainvälinen avaruusasema
Kohteessa 25. toukokuuta 2017[1]
Tehtävän kesto ~6 kuukautta[1]
Massa 2,072 kg
Kiertorata
Viitejärjestelmä Maakeskeinen
Inklinaatio 51,64 astetta
Apogeum 403 km
Perigeum 424 km

Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettu CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012.[2]

Kahden CubeSat-yksikön kokoinen[3] Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle. Satelliitti läpäisi esisuunnittelukatselmuksen (PDR, lyhenne sanoista Preliminary Design Review) vuoden 2013 toukokuuhun mennessä.[4] Aalto-2[5] ja 39 muuta nanosatelliittia on tarkoitus viedä Orbital ATK:n Cygnus-kapselin sisällä Atlas V -kantoraketilla Kansainväliselle avaruusasemalle maaliskuussa 2017.[6] Satelliitit jaetaan kahteen erään. Ensimmäinen erä lähetetään kiertoradalleen 90 päivää toista erää aiemmin, jotta satelliitiparvi saataisiin mahdollisimman levittäytyneeksi.[7] Parven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä,[4] jonka läpi kulkiessaan satelliitit mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin ja joukkovoiman etu onkin siinä, että satelliittiparvi kerää enemmän ja monipuolisempaa dataa.[8]

Aalto-2:n rakentaminen oli käynnissä maaliskuussa 2015.[9] Satelliitti vapautettiin avaruusasemalta avaruuteen 25. toukokuuta 2017 ja sen signaali havaittiin ensimmäiseksi Japanissa.[10][11] Satelliitti kuitenkin vikaantui muutaman päivän päästä eikä enää vastannut komentoihin.[12]

  1. a b c Aalto-2-satelliitin ensimmäinen signaali saatiin Japanista www.aalto.fi. 25.5.2017. Viitattu 29.6.2023.
  2. Suominen, Mikko: Aalto-1 kohoaa avaruuteen 2015 hs.fi. 8.5.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.12.2014. Viitattu 31.12.2014.
  3. Jovanović, s. 3
  4. a b Satelliittiprojektit lisääntyvät Aallossa into.aalto.fi. 29.5.2013. Aalto-yliopisto. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  5. Hotakainen, Markus: Aalto-1 nousee kiertoradalle. Tieteessä tapahtuu, 2016, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  6. Seuraava nanosateliittirykelmä valmiina matkaan - mukana suomalainen Aalto-2 16.2.2017. Tiedetuubi. Arkistoitu 3.3.2017. Viitattu 3.3.2017. (englanniksi)
  7. QB50-ISS: constellation deployment from the ISS qb50.eu. QB50. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 2.9.2016. (englanniksi)
  8. Pajunen, Ilpo: Ensimmäinen suomalainen satelliitti viimeisiä testejä vaille valmis lähtöön – rahtimaksu 50 000 euroa kilolta yle.fi. 11.11.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 11.11.2015.
  9. Mäkinen, Jari: Aalto-1 kääntyi loppusuoralle tiedetuubi.fi. 13.5.2015. Tiedetuubi. Arkistoitu 25.7.2015. Viitattu 24.7.2015.
  10. Suomalaissatelliitti Aalto-2 ampaisi kiertoradalle iltalehti.fi. Viitattu 25.5.2017.
  11. Aalto-2-satelliitin ensimmäinen signaali saatiin Japanista Aalto-yliopisto. Viitattu 26.5.2017.
  12. Aalto-2 no longer responds to commands Phys.org, 2017

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.