Yrjö Kostermaa
Yrjö Kostermaa (23. helmikuuta 1921 Viipuri – 16. syyskuuta 1997 Helsinki[1]) oli suomalainen oopperaohjaaja ja näyttelijä.
Elämäntyönsä Kostermaa teki Suomen Kansallisoopperassa 1953-63 ohjaajana. Ennen oopperauraansa hän ohjasi sekä näytteli teattereissa muun muassa Porissa, Kuopiossa, Vaasassa, Tampereella ja Radioteatterissa. Hän perusti vuonna 1948 Toivo Mäkelän kanssa Tampereelle Pyynikin kesäteatterin[2], jonka toimintaan hän vaikutti seitsemän kesäkauden ajan. Lisäksi Kostermaa toimi teatterinjohtajana Joensuun kaupunginteatterissa ja ohjasi satunnaisesti myös balettiesityksiä. Hän ohjasi vuonna 1954 elokuvakomedian Herrojen Eeva.[1] sekä myös lyhytelokuvat Silta yli elämän (1958) ja Ansaitulle lomalle (1973)[1].
Kostermaa ohjasi oopperauransa aikana yli 40 erilaista oopperaa, joista suurin osa Suomen Kansallisoopperassa mutta myös maakuntien oopperoissa, oopperakiertueilla ja ulkomailla.
Yrjö Kostermaan teatteriura alkoi jo 12-vuotiaana hänen päästyään vuonna 1933 Viipurin Kaupunginteatteriin Markus-sedän Pikku Pirkko Pirkkalasta satunäytelmään lapsiavustajaksi. Hän pääsi 17-vuotiaana opiskelemaan Suomen Näyttämöopistoon. Oppilaiden edellytettiin osallistuvan helsinkiläisten teatterien työhön ja Kostermaa pääsikin mukaan useisiin Kansallisteatterin produktioihin. Talvisota keskeytti Kostermaan teatteriopinnot ja hän pääsi niitä jatkamaan vasta 1940 jona vuonna hän sai Näyttämöopiston päästötodistuksen. Porin Teatteriin Kostermaa siirtyi näyttelemään samana vuonna teatterinjohtaja Glory Leppäsen tarjottua hänelle sinne välikirjaa. Jatkosota keskeytti näyttämötyön ja sodan jälkeen 1944 Kostermaa kiinnitettiin Kuopion Teatteriin näyttelijäksi.[3]
Kostermaan ensimmäinen elokuva oli Laulu tulipunaisesta kukasta (1938), jossa hän näytteli kuitenkin vain pienessä sivuroolissa yhtenä häävieraista. Kostermaan suurin osa oli Arvi Katran rooli elokuvassa Vastamyrkky (1945). Kostermaa näytteli urallaan yhteensä seitsemässä elokuvassa,
Hän toimi lisäksi Sibelius-Akatemian, Klemetti-Opiston, Helsingin konservatorion sekä Lahden ja Joensuun musiikkiopistojen oopperaluokan opettajana 1960-luvulla.
Kostermaa ideoi yhdessä säveltäjä Seppo Nummen ja Kansallisoopperan kapellimestari Nisse Rinkaman kanssa kuutena kesänä 1950- ja 1960-luvulla Kansallisoopperan solistit -nimisen maakuntakiertueen. Sen tarkoituksena oli tuoda oopperaa maakunnan kuultavaksi ja nähtäväksi. Kesäisten kiertueiden esiintymiskohteita olivat Olavinlinna, Jyväskylä, Aulanko, Kirjurinluoto sekä Seurasaari. Näytäntöjä järjestettiin myös sisätiloissa muun muassa Lahdessa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Kotkassa ja Lappeenrannassa. Oopperasolistien ohjelmistossa olivat vuosien aikana Kerjäläisooppera, Sevillan parturi, Tulitikkuja lainaamassa, Kihlaus, Musiikinopettaja, Maria Golowin sekä Ruuvikierre. Kostermaa ohjasi nämä oopperat. Pääosien esittäjinä toimi Kansallisoopperan solisteja, kuten Marja Eskola, Anita Välkki, Ture Ara, Kim Borg, Raili Kostia ja Maiju Kuusoja. Orkesterinjohtajina toimivat useimmiten Paavo Heininen, Jorma Panula sekä Nisse Rinkama. [4]
Kostermaa työskenteli myös Seurasaarisäätiön toiminnanjohtajana (1964–1967) sekä Tapiola-viikon toiminnanjohtajana (1969–1971).
Kostermaa oli vuodesta 1948 naimisissa näyttelijä Eila Pehkosen kanssa, ja avioliitosta syntyi kaksi lasta. Hän kuoli 76 vuoden ikäisenä vuonna 1997.
Hänen veljensä oli mainosgraafikko Niilo Kostermaa.[5]
Kiinnitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Porin teatteri, näyttelijä (1940-41)
- Kuopion yhteisteatteri, näyttelijä (1944-45)
- Viipurin kaupunginteatteri, näyttelijä (1945)
- Tampereen teatteri, ohjaajanäyttelijä (1945-49)
- Pyynikin kesäteatteri, perustaja ja johtaja (1948-54)
- Vaasan suomalainen teatteri, johtaja (1949-53)
- Suomalainen ooppera, vieraileva ohjaaja (1953-56)
- Suomen kansallisooppera, ohjaaja (1956-63)
- Lahden ooppera, ohjaaja (1963-70)
- Joensuun kaupunginteatteri, johtaja ja ohjaaja (1971-72)
Ulkomaiset vierailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maly Operny teatteri, Pietari (1957)
- Boris Godunov, Ruotsin kuninkaallinen ooppera, Tukholma (1966)
Ohjaustyöt oopperassa [6]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aida, Don Carlos, Naamiohuvit, Otello, Rigoletto, La Traviata, Trubaduuri (Verdi)
- La bohème, Madame Butterfly, Tosca,Turandot (Puccini)
- Boris Godunov (Musorgski)
- Carmen (Bizet)
- Cavalleria rusticana (Mascagni)
- Così fan tutte, Don Giovanni, Figaron häät, Ryöstö seraljista, Taikahuilu (Mozart)
- Don Pasquale, Lemmenjuoma(Donizetti)
- Faust (Gounod)
- Herttua Siniparran linna (Bartók)
- Ikaros, Opri ja Oleksi, Sudenmorsian, Varjo(Pylkkänen)
- Jevgeni Onegin (Tsaikovski)
- Juha (Merikanto)
- Kaarle-kuninkaan metsästys (Pacius)
- Kerjäläisooppera (Weill)
- Kuun maailma (Haydn)
- Lemmin poika (Similä)
- Maria Golowin (Menotti)
- Ovela Susanna (Lehner)
- Pajatso (Leoncavallo)
- Pohjalaisia (Madetoja)
- Poltettu oranssi (Marttinen)
- Ristin (Saikkola)
- Rose Marie (Friml & Stothart)
- Ruhtinas Igor (Borodin)
- Ruuvikierre, Tehkäämme ooppera (Britten)
- Salome, Yö Venetsiassa (Strauss)
- Samson ja Dalila (Saint-Saëns)
- Sevillan parturi (Rossini)
- Sota ja rauha (Prokofjev)
- Tannhäuser, Valkyyria (Wagner)
- Ukonilma (Janácek)
Ohjaustyöt televisiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miehen varjo (1960)
- Tulva (1967)
Ohjaustyöt teatterissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuisma ja Helinä, Tampereen kesäteatteri (1948)
- Sysmäläiset, Tampereen kesäteatteri (1948)
- Vetelys, Tampereen kesäteatteri (1949)
- Pohjalaisia, Tampereen kesäteatteri (1949)
- Mikumärdissä on kesä, Tampereen kesäteatteri (1950)
- Nummisuutarit, Tampereen kesäteatteri (1950)
- Rykmentin murheenkryyni, Tampereen kesäteatteri (1951)
- Talkootanssit, Tampereen kesäteatteri (1951)
- Valkoinen hevonen, Tampereen kesäteatteri (1952)
Filmografia näyttelijänä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
- Helmikuun manifesti (1939)
- Tavaratalo Lapatossu & Vinski (1940)
- Vastamyrkky (1945)
- Rintamalotta (1956)
- Ratkaisun päivät (1956)
- Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Yrjö Kostermaa Elonetissä.
- ↑ Pyynikin kesäteatteri (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 14.11.2012
- ↑ Yrjö Kostermaan haastattelu Radio Suomen "Herää Suomi" ohjelmassa 17.2.1991
- ↑ Artikkeli Itä-Savossa "Oooppera-aariat kaikuivat Olavinlinnassa myös 1950- ja 1960-luvuilla" 21.7.1991.
- ↑ Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 110. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001.
- ↑ Encore, Suomen Kansallisoopperan esitystietokanta http://encore.opera.fi/fi/person/1506
|