Vilnan yliopisto

Vilnan yliopisto
Vilniaus universitetas
lat. Universitetas Vilnensis
engl. Vilnius University
Motto	Hinc itur ad asta (Latinaksi)
Perustettu	1579-1832, uudelleen 1919-1943, 1944-
Tyyppi	Julkinen
Säätiön varat	US$3.7 million (2023)
Rehtori	Rimvydas Petrauskas
Kansleri	Raimundas Balčiūnaitis
Henkilökunta	runsas 3 348
Opiskelijoita	runsas 23 517, joista ulkomaisia noin 1995
Jatko-opiskelijoita	lähes 7071, lisäksi lääkärien (MD) jatkokoulutuksessa vajaa 825
Sijainti	Vilna, Liettua (54.6826°N, 25.2868°E)
Osoite	Universiteto g. 3, LT-01­513 Vilna, Liettua
Kampus	Urbaani
Yhteistyö	EUA, ARQUS European University Alliance, Santander Network, UNICA, Utrecht Network
Sivusto	www.vu.lt
Infobox OK

Vilnan yliopisto ja Pyhän Johanneksen kirkko vuonna 1850.

Pyhän Johanneksen kirkko kellotorneineen Vilnan yliopiston vanhan kampuksen sisäpihalla nykyaikana.

Vilnan yliopisto (liett. Vilniaus universitetas) on vuonna 1579 Vilnan kaupunkiin Liettuaan perustettu julkinen tutkimus yliopisto. Se on yksi vanhimmista, vaikutusvaltaisimmista ja kuuluisimmista Itä- ja Keski-Euroopan korkeakouluista. Yliopisto toimi pitkään Liettuan ainoana korkean tason oppilaitoksena ja ylläpiti alueen kulttuuria ja tiedettä. Sillä on ollut suuri vaikutus koko Baltian kulttuurielämään. Nykyään Vilnan yliopisto on Liettuan johtava tutkimusinstituutio.

Nykyään Vilnan yliopistossa on 15 tiedekuntaa, joista yksi toimii Kaunasissa, ja yksi Šiauliaissa. Lisäksi on viisi (toisen lähteen mukaan kahdeksan) erillistä instituuttia ja kolme yliopistollista sairaalaa. Kooltaan se on Liettuan suurin yliopisto ja siellä on yhteensä noin 23 517 opiskelijaa, joista ulkomailta tulee noin 2 498. Akateemista henkilökuntaa yliopistolla on 3348, joista opetushenkilökuntaa 2511 ja tutkijoita 837.

Historiaa

Taustaa ja toiminnan alku

Vilnan yliopiston pohjana oli 1569 Vilnan katolisen piispan kutsumien jesuiittojen vuonna 1570 käynnistämä jesuiittakollegio. Jesuiitat kutsuttiin maahan uskonpuhdistuksen vastavoimaksi. Katolinen piispa oli syvästi huolissaan Liettuan suuriruhtinaskunnan ulkomailla opiskelleiden, protestanttisiksi kääntyneiden aatelisnuorten ajautumisesta pois katolisuuden valtapiiristä. Myös Saksasta ja muualta ostetut kirjat ja kiertelevät taiteilijat levittivät protestanttisia ajatuksia. Kehityksen myötä monet vaikutusvaltaiset aatelissuvut (kuten Radvilat) olivat 1500-luvun alkupuolella kääntyneet protestanttisiksi eivätkä enää tukeneet kirkkoa. Maahan oli jopa yritetty perustaa protestanttista yliopistoa. Jesuiittakoulun perustamisen tuloksena sadat aatelisperheiden lapset (1587 jo 700 opiskelijaa) saivat katolisen pohjakoulutuksen. Tämän täydentämiseksi jesuiitat kysyivät Puolan kuninkaana ja Liettuan suuriruhtinaana toimineelta Stefan Batoryltä luvan yliopiston perustamiseen hallitsijan palattua voitokkaana sodasta Iivana Julmaa vastaan. Paavi vahvisti kuninkaan luvan ja Vilnan yliopisto sai alkunsa. Jesuiittakollegio muutettiin vuonna 1579 korkeimman tason oppilaitokseksi nimellä Alma Academia et Universitas Vilnensis Societatis Iesu.

Yliopisto oli muiden kuuluisien eurooppalaisten yliopistojen veroinen, vaikka sijaitsikin syrjässä. Sillä on ollut myös erinomaisia opettajia ja oppilaita kuten runoilija Mathias Casimir Sarbievius, kuuluisa retoriikan ja filosofian professori Zygimantas Liauksminas, ensimmäinen Liettuan historian kirjoittaja Albertas Vijukas-Kojelavicius ja professori Martin Smiglecki, jonka logiikan oppikirja oli suosittu muun muassa Englannissa ja Ranskassa. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle.

Keisarillisen Venäjän yliopistoksi

Jesuiittajärjestön hajottua vuonna 1773 yliopisto muuttui maallisen virkavallan johtamaksi ja kun Venäjä otti Liettuan haltuunsa 1795, yliopisto nimettiin Vilnan keisarilliseksi yliopistoksi (Imperatoria Universitas Vilnensis, Императорскiй Виленскій Университетъ). Keisariaikana siellä vaikuttivat esimerkiksi kuuluisat wieniläiset lääkärit Johann Peter Frank ja hänen poikansa Joseph Frank, historioitsijat Joachim Lelewel ja Simonas Daukantas sekä runoilijat Adam Mickiewicz ja Juliusz Słowacki. Tämä oli yliopiston kukoistusaikaa, jolloin puolalaiset, venäläiset, juutalaiset, baltiansaksalaiset ja liettualaiset vaikuttivat siellä yhtä aikaa. Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari Nikolai I sulki yliopiston vuonna 1832. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919.

Puolalaistumisen aika ja sotavuodet

Kun Vilna ja sen alue liitettiin Puolaan, yliopisto toimi Puolan suojeluksessa toiseen maailmansotaan saakka ja se puolalaistui. Yliopiston opiskelijoiden joukossa oli noina aikoina myös tuleva Nobel-voittaja Czelaw Milosz. Liettualaiset siirtyivät puolalaiskaudella Kaunasin Vytautas Suuren yliopiston suojiin. Vilnan palattua osaksi Liettuaa, liettualainen opetus Vilnan yliopistossa käynnistettiin jälleen. Aluksi Vytautas Suuren yliopiston tiedekunnat toimivat vuorotellen osan vuotta Vilnassa. Toisen maailmansodan aikana natsit sulkivat yliopiston 1943, mutta se jatkoi toimintaansa seuraavan vuoden syksyllä.

Neuvostovallan ja itsenäisen Liettuan aika

Neuvostoliiton vallan aikana vuodesta 1945 lähtien Vilnan yliopisto venäläistyi jonkin verran, eikä sillä ollut itsemääräämisoikeutta. Yliopisto alkoi vapautua Neuvostoliiton ideologiasta pari vuotta ennen Liettuan itsenäistymistä vuonna 1990. Silloin yliopisto sai takaisin itsehallintonsa ja otti käyttöön omat lakinsa.

• 
  Vilnan yliopiston vanha kampus 100 litin setelissä.
• 
  Vilnan yliopiston kirjaston pronssiovet ensimmäisen liettuankielisen kirjan kunniaksi.
• 
  Vilnan yliopiston kirjaston Smuglevičiaus sali.
• 
  Yliopistokirjastoa: tutkijoiden työtiloja.
• 
  Yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan koulurakennus.
• 
  Vilnan yliopiston vanhaa observatoriota.
• 
  Vilnan yliopiston rakennuksia neuvostoajalta.

Moderni aika

Moderni yliopisto

Uusi aikakausi yliopiston historiassa alkoi vuonna 1990, kun Liettua itsenäistyi ja yliopisto sai takaisin autonomiansa. Sitaatti "Hinc itur ad astra" symboloi entisaikojen akateemisia unelmia ja pyrkimyksiä. Palautetun itsenäisyyden aikana tällaista symbolista tehtävää hoiti luultavasti Saulėtekisin nykyaikainen fysikaalisten tieteiden ja teknologian keskus, joka tekee laser- ja valoteknologian, orgaanisten materiaalien, kemian ja puolijohteiden nanoteknologian tutkimusta. Rakennuksen julkisivun seinissä ei ole kirjoitusta, mutta modernin yliopiston tavoitteita ja kunnianhimoa symboloivat kuusikulmaiset ikkunat, joissa tavallinen silmä näkisi todennäköisesti vain palasia hunajakenno-rakenteesta, mutta asiantuntijan silmä voi nähdä todellisen symboliikan - 2000-luvun alussa luodun vahvimpiin materiaaleihin kuuluvan Grafeenin kristalliristikon.

Tähdistä bakteereihin

Fysikaaliset ja biotieteet ovat tällä hetkellä tärkeä opiskeluala yliopistossa. Uusi iskulause voisi hieman ironisesti olla "täältä tie johtaa bakteereihin". Saavutukset eivät kuitenkaan ole läheskään ironisia. Viime aikoina bakteerien, virusten, molekyylien ja DNA:n rakenteiden tutkimus on saanut maailmanlaajuista tunnustusta, ja yliopisto on ilmoittanut löytäneensä ainutlaatuisia, toistaiseksi tuntemattomia signaalimolekyylejä sekä proteiinin, jonka avulla DNA:ta voidaan muokata tarkasti ja muuttaa perimää tietyllä tavalla. Tämän ansiosta professori Virginijus Šikšnys oli Nobel-palkintoehdokkaiden joukossa. Fysikaalisten tieteiden ja tekniikan keskus sijaitsee modernin yhteisen biotieteiden keskuksen vieressä, joka voisi varmasti kilpailla naapurinsa kanssa modernin yliopiston symbolin asemasta: kompleksi on suunniteltu kuution muotoisiksi rakenteiksi, joiden ulkokuori muistuttaa solurakennetta.

Yliopiston DNR

Itsenäisyyden palauttamisen jälkeen yliopisto on joutunut jatkuvasti tasapainoilemaan maailmanlaajuisen kilpailun vaatimusten ja valtion paikallisten tarpeiden tyydyttämisen välillä ja tekemään samalla vaikeita valintoja teknokraattisia markkinoita tyydyttävän yliopiston ja klassisen ihmiskasvattajan roolin välillä. Nykyaikaisen Vilnan yliopiston vahvuutta ja sen pyrkimystä tulla grafeenin akateemiseksi kotipaikaksi mitataan paitsi sen historiallisen tehtävän myös erilaisten muodollisten arviointien perusteella. Nykyistä Vilnan yliopistoa symboloivat kuitenkin eniten sen identiteetin kaksi tärkeintä säiettä, jotka kiertyvät kuin DNA-kierre: sen intohimoinen pyrkimys sopeutua nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin ja suuntauksiin ja samalla sen perustamisesta asti säilyneet perinteet. Ensimmäinen säie edustaa teknisiä ja biotieteitä, jotka ovat korvanneet 1600-luvun logiikan (tai jotka ovat peräisin siitä). Toinen säie edustaa 1600-luvun runoilijoita - vaikka (jälki)nykyaikana heitä kutsutaankin usein humanisteiksi. Näin ollen, vaikka yliopisto nauttii DNA-tutkimuksensa bonuksista, yliopiston oma DNA ei ole muuttunut sen perustamisen jälkeen.

Yksiköt

Tiedekunnat

Vilnan yliopistossa on 15 tiedekuntaa .

• Kauppakorkeakoulu - VU VM
• Kemian ja geotieteiden tiedekunta - VU CHGF
• Viestinnän tiedekunta - VU KF
• Taloustieteiden ja liiketalouden tiedekunta - VU EVAF
• Historian tiedekunta - VU IF
• Oikeustieteellinen tiedekunta - VU TF
• Matematiikan ja tietotekniikan tiedekunta - VU MIF
• Lääketieteellinen tiedekunta - VU MF
• Filologinen tiedekunta - VU FLF
• Filosofinen tiedekunta - VU FSF
• Fysiikan tiedekunta - VU FF
• Kansainvälisten suhteiden ja valtiotieteiden laitos - VU TSPMI
• Kaunasin tiedekunta - VU KNF
• Biotieteiden laitos - VU GMC
• Šiauliai-akatemia - VU SA

Muut yksiköt

• Kasvitieteellinen puutarha
• Tietotekniikan palvelukeskus
• Kiinteistöjen hallinta- ja palvelukeskus
• Konferenssi-, seminaari-, ja vapaa-ajankeskus "Romuva"
• Kulttuurikeskus
• Terveys- ja urheilukeskus
• Kirjasto
• Museo
• Kustantamo

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilnan yliopisto Wikimedia Commonsissa

• World University Rankings 2012: Vilnius University Rankings: rank 501- 550 (englanniksi) (topuniversities.com)
• Ranking web of Universities: Vilnius University / Vilniaus universitetas (englanniksi) (webometrics.info)
• Ranking web of Universities: Lithuania (englanniksi) (webometrics.info)
• Vilnan yliopisto: karttoja kampuksesta ja kuvia (englanniksi)