Trigrammi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Trigrammi (卦 pinyin: guà; Wade-Giles: kua) on perinteisen kiinalaisen kosmologian perusteisiin kuuluva kolmesta viivasta koostuva symboli. Trigrammien avulla luokitellaan erilaisia samaan kategoriaan kuuluvia asioita. Niitä käytetään laajasti kiinalaisten oppien käsitteinä, esimerkkeinä tietyt qigongin muodot, lääketiede, fengshui ja Yijing-ennustaminen.

Trigrammien muodostaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahdeksan trigrammin johtaminen

Myyttisen Fuxin sanotaan luoneen trigrammit ja baguan tutkiessaan maata ja taivasta sekä kaikkea olevaista. Tämä on daolaisen yinyang-filosofian perusta:

無極生有極, 有極是太極,
太極生兩儀, 即陰陽;
兩儀生四象: 即少陰、太陰、少陽、太陽,
四象演八卦,八八六十四卦

wújí shēng yǒují, yŏují shì tàijí

tàijí shēng liǎngyí, jí yīnyáng
liǎngyí shēng sìxiàng : jí shǎoyīn、tàiyīn、shǎoyáng、tàiyáng

sìxiàng yǎn bāguà, bābā liùshísì guà

Äärettömästä tyhjyydestä (wuji) syntyi jotain ääretöntä (youji); youjista syntyi äärettömyys (taiji).

Taijista syntyi liangyi (kaksi vastakohtaa); nimittäin yin ja yang;
liangyista syntyi sixiang (neljä kuvaa): nimittäin pieni yin [shǎoyīn], äärimmäinen yin (tàiyīn), pieni yang (shǎoyáng), äärimmäinen yang (tàiyáng)

sixiangista kehittyi bagua (kahdeksan trigrammia); kahdeksan kahdeksaa on kuusikymmentäneljä heksagrammia.

Trigrammit rakennetaan käyttämällä yhtenäisiä ja katkoviivoja, joita yleensä kutsutaan yin- ja yang-viivoiksi. Rakentaminen aloitetaan alimmasta viivasta, jonka päälle asetetaan vuorollaan yin- ja yang-viivat. Saadaan neljä kuvaa, joiden päälle vuorostaan lisätään yin- ja yang-viivat. Näin saadaan trigrammit järjestyksessä, joka tunnetaan xiantian-baguana.

Trigrammien ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhou-dynastian perustajan, kuningas Wenin sanotaan kuvanneen trigrammien suhteita näin:

Maailman alussa oli taivas ja maa.
Taivas pariutui maan kanssa; näin syntyi kaikki maailmassa.
Taivas on qian-gua ja maa on kun-gua.
Loput guat ovat niiden poikia ja tyttäriä.

Kahdeksan trigrammin avulla voidaan luokitella kaikki maailman asiat.

卦画
Kuva
卦名
Nimi
自然
Luonto
性情
Luonne
气象
Sää
家族
Perheenjäsen
动物
Eläin
人体部位
Ruumiinosa
脏腑
Sisäelimet
五行
Elementti
Qian 天 taivas voimakas 晴 kirkas 父 isä 馬 hevonen 首 pää 肺 keuhkot 金 metalli
Dui 泽 kosteikko iloinen 雨 sateinen 少女 nuorin tytär 羊 vuohi 口 suu 大 paksusuoli 金 metalli
Li 火 tuli tarttuva 晴 kaunis 中女 keskimmäinen tytär 雉 fasaani 目 silmä 心 sydän, 脏小 ohutsuoli 火 tuli
Zhen 雷 ukkonen kiihottava 雷 ukkonen 長男 vanhin poika 龙 lohikäärme 足 jalka 肝 maksa 木 puu
Xun 風 tuuli leppeä 风 tuulinen 長女 vanhin tytär 鸡 kana 股 reisi 胆 sappirakko 木 puu
Kan 水 vesi vajoava 雨 sateinen 中男 keskimmäinen poika 豕 sika 耳 korva 腎脏 munuainen, 膀胱 virtsarakko 水 vesi
Gen 山 vuori liikkumaton 雾 sumuinen 少男 nuorin poika 狗 koira 手 käsi 胃 mahalaukku 地 maa
Kun 地 maa vastaanottava 云 pilvinen 母 äiti 牛 nauta 腹 vatsa 脾 perna 地 maa

Aika ja suunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisen kompassin, luopanin, kehillä trigrammit näytetään kahdessa järjestyksessä: xiantian-bagua ja houtian-bagua. Kun trigrammit järjestetään houtian-baguan eli omaksutun järjestyksen mukaisesti, ne saavat ilmansuunta- ja aikamääreet. Väli-ilmansuuntien trigrammeja qian, gen, xun ja kun käytetään myös, kun kompassin kehä jaetaan 24 osaan eli "vuoreen".

Houtian-baguan mukaan järjestetyt trigrammit rinnastetaan Luojoen kaavion (Luoshu) numeroihin.

卦名
Nimi
方位
Ilmansuunta
季节
Vuodenaika
Vuorokauden
aika
Luoshu-
numero
坎 Kan pohjoinen 冬 talvi 一 1
艮 Gen 東北 koillinen 冬春 kevättalvi aamuyö 八 8
震 Zhen itä 春 kevät aamu 三 3
巽 Xun 東南 kaakko 春夏 kevätkesä aamupäivä 四 4
離 Li etelä 夏 kesä päivä 九 9
坤 Kun 西南 lounas 夏秋 syyskesä iltapäivä 二 2
兌 Dui 西 länsi 秋 syksy ilta 七 7
乾 Qian 西北 luode 秋冬 syystalvi iltayö 六 6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]