Strömsin kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Strömsin kartanon päärakennus nykyisessä asussaan.
Päärakennus 1800-luvun alussa kustavilaisessa asussaan.
Päärakennus 1800-luvun alussa meren puolelta nähtynä.

Strömsin kartano (ruots. Ströms gård) sijaitsee Strömsinlahden rannalla Helsingin Roihuvuoressa. Se sai alkunsa vuonna 1793, kun Herttoniemen kartanon omistaja, Saaristolaivaston majuri Johan Olander myi kartanon vara-amiraali Carl Olof Cronstedtille, jättäen kaksi kartanon torppaa itselleen asuttavaksi. Näistä torpista muodostettiin Strömsin tila. Johan Olander oli saanut Herttoniemen kartanon itselleen ja vaimolleen Hedvig Olanderille, apeltaan kauppias Johan Sederholmilta 1791. Kartanon tilalle rakennettiin kustavilaista tyyliä edustava päärakennus 1794.[1] Varsin nopeasti Strömsin tilaa ryhdyttiin kutsumaan kartanoksi. Olanderin perhe muutti Suomen sodan jälkeen Ruotsiin Johan Olanderin vapauduttua sotavankeudesta.[2]

Kadetti Johan Olander (1757–1818), Nils Schillmarkin maalaus.
Vuoden 1855 kartassa Strömsin tila on jo merkitty kartanoksi.

Kartanon päärakennus on saanut nykyisen ulkoasunsa 1910, jolloin talon yläkertaa on korotettu ja katto on muutettu mansardikatoksi.

Viimeisen yksityisen omistajan, varatuomari Gustaf von Wintherin kuoltua vuonna 1950 kartano maineen päätyi kaksi vuotta myöhemmin Kulutusosuuskuntien Keskusliitolle, joka rakensi vuonna 1953 kartanon talousrakennuksen tilalle Osuuskauppakoulun (myöhemmin E-instituutti) kouluttamaan Osuustukkukaupan ja sen omistaneiden osuusliikkeiden työntekijöitä. Alueelle tuli myös Tampereelta siirretty, vuonna 1852 rakennettu talo, jossa oli toiminut Suomen ensimmäinen osuuskauppa. Siitä tehtiin osuuskauppamuseo. Kartanon päärakennus toimi instituutin rehtorin asuntona.

Nykyisin kartanon tiloissa toimii Itä-Helsingin musiikkiopisto. Kartanon päärakennuksessa toimii Helsingin kuvataidekoulu. Osuuskauppamuseon rakennus on myyty yksityiseksi omakotitaloksi. Rantapolku Strömsinlahden ympäri on nimetty Johan Olanderin vaimon Hedvigin mukaan Hedvigin rantapoluksi.

  1. Narinkka 1995, (Helsingin kaupunginmuseo) ISBN 951-772-759-3 s.252-255
  2. Sederholmska huset, utställningskatalog 1996, (Helsingin kaupunginmuseo)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]