Ruutinkoski
Ruutinkoski (ruots. Grotens fors) on Vantaanjoen koski Helsingin ja Vantaan rajalla. Se sijaitsee Helsingin keskuspuiston pohjoislaidalla, ja sen läheisyydessä ovat Helsingin puolella Haltialan kotieläintila, Vantaan puolella Kartanonkosken asuinalue.
Kosken pituus on n. 300 metriä, ja se on Vantaanjoen alin luonnontilainen koski.[1] Pudotusta koskella on noin kolme metriä.[2] Joenrinteiden lehtometsät kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.[1] Suojellun alueen pinta-ala on 8,56 hehtaaria, josta vesialuetta on 3,13 hehtaaria.[1]
Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen rannan lehtometsät ovat pääosin Etelä-Suomelle tyypillistä joenvarsiluhtaa, jossa kasvavat niin pajut, tuomet kuin tervalepätkin. Ruutinkosken suojelualueen länsi-osassa on lisäksi jalopuuvaltainen joenrantametsä, jossa valtalaji on metsävaahtera, joista muutamat ovat suuriakin.[3] Siellä kasvaa myös pähkinäpensasta, tervaleppää ja tuomea. Ruutinkosken suojelualueen ylpeys on kuitenkin sen luonnonmuistomerkiksikin luokiteltu rauhoitettu noin 200-vuotias kynäjalava.[3]
Kosken alapuolella joki levenee laajaksi suvannoksi, josta on aikoinaan kuroutunut irti kaksi lampea.[1] Suvannon rannoilla rehottavat osmankäämit, järvikortteet ja palpakot.[1] Rantaniityt ovat laajalti pajuasterin, näyttävän viljelykarkulaisen valtaamia. Pajuasteri kukkii loppukesästä. Ruutinkosken alueella keväisin Vapun tienoilla runsaana kukkivia kasveja ovat muun muassa valkovuokko, keltavuokko, isokäenrieska, pystykiurunkannus ja tulvamailla viihtyvä mukulaleinikki.[1] Keväinen kukkaloisto on mahtava, ja eräs pääsyistä alueen rauhoittamiseen.
Eläinlajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suojelualueen eräässä poukamassa sijaitsee sammakkoeläimille merkittävä kutulampare, jossa on hyvin suuri sammakkotiheys. Suojelualueella tavataan lähinnä vain sammakkoa ja viitasammakkoa, matelijoista sisiliskoa ja vaskitsaakin.
Yöllä aktiivisia lintuja ovat muun muassa satakieli, luhta- ja viitakerttunen sekä pensas- ja viitasirkkalintu,[1] päivällä kosken rannoilla kulkeva voi tavata esimerkiksi kultarinnan, pikkulepinkäisen tai ruisrääkän.
Koskessa on rikas pohjaeläimistö ja siihen kuuluu muun muassa ancyluskotilo jäänteenä Itämeren jääkauden jälkeisestä järvivaiheesta.[4]
Virkistyskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruutinkoski on myös suosittu kalastuspaikka, erityisesti sen alapuolinen suvantopaikka. Kosken kalalajistoon kuuluvat muun muassa taimen, lohi, harjus ja kirjolohi.[2]
Ruutinkoskella on kiellettyä kasvien poimiminen ja niiden vahingoittaminen sekä poikkeaminen merkityltä polulta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Ruutinkoski (pdf) Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Viitattu 18.7.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Pitkäkoski & Ruutinkoski Kalastajan Maailma. Arkistoitu 22.4.2008. Viitattu 18.7.2012.
- ↑ a b Ruutinkosken luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Luontotieto Keiron Oy. Viitattu 18.7.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ruutinkoski Ympäristöministeriö. Viitattu 18.7.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruutinkoski Wikimedia Commonsissa
