Riihimäen lukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riihimäen lukio.

Riihimäen lukio on Riihimäen Suokylässä sijaitseva lukio.

Hausjärven kunta päätti joulukuussa 1904 käyttää viinaverovarat yhteiskoulun perustamiseksi Riihimäelle, joka tuolloin oli vielä osa Hausjärveä. Opetus alkoi 1905 palokunnantalolla, mutta vuonna 1908 koulu muutti Karan kartanon lahjoittamalle tontille valmistuneeseen rakennukseen.[1][2] Riihimäen yhteiskoulu sai vuonna 1911 lukio-oikeudet ja siitä tuli valtion omistama Riihimäen yhteislyseo vuonna 1931. Lyseosta tuli 1944 poikalyseo, mutta muuttui jälleen yhteislyseoksi 1971. Vuonna 1976 lyseo muuttui Riihimäen kaupungin omistamaksi lukioksi.

Lukion nykyisten rakennusten vanhimman osan on suunnittelut rakennusmestari J. Emil Valorinta. Vuonna 1927 valmistui voimistelusali, joka on sittemmin muutettu auditorioksi. Vain tämä sali selvisi talvisodan pommituksista siinä missä muu koulu tuhoutui tulipalossa, joka aiheutui ilmeisesti jäätyneiden vesiputkien sulattamisesta, vaikka desanttejakin epäiltiin. [2] Lukion uuden osan on suunnittelut arkkitehti Veikko Rauhala ja se valmistui 1963. Lukiota perusparannettiin ja laajennettiin vuonna 2007 arkkitehtien Anneli Hellstenin ja Seppo Markun suunnitelmin.

Riihimäen lukio tarjoaa kursseja laajin valikoimin ja siellä voi perehtyä tähtitieteeseen tai ryhtyä yrittäjäksi.[3] Lukio tarjoaa myös taito- ja taideaineta, kielten opetusta ja osallistuu kansainvälisiin projekteihin. Lukiossa on myös mahdollisuus opiskella robotiikkaa ja teatteri-ilmaisua. Lukiossa järjestetään myös osa Riihimäen kansalaisopiston tunneista.

  1. Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt 2020 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 212, kohde 187 - Riihimäen lukio), riihimaki.fi, viitattu 23.9.2020.
  2. a b Riihimäen kotikaupunkipolku 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 35, kohde 32 - Riihimäen lukio ja aikuislukio), riihimaki.fi, viitattu 23.9.2020.
  3. Riihimäen lukio - Riihimäen kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 30.10.2023.