Pehr Granstedt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pehr Granstedtin suunnittelema Uschakoffin talo Helsingissä vuodelta 1816.

Pehr Granstedt (22. lokakuuta 1764 Karlskrona, Ruotsi20. toukokuuta 1828 Helsinki)[1] oli ruotsalaissyntyinen suomalainen linnoitusupseeri ja uusklassisen tyylin arkkitehti.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granstedt liittyi nuorena Ruotsin armeijaan, jossa hänestä tuli konduktööri eli rakennustöiden johtaja.[2] Hän tuli Suomeen 1790-luvulla, kun hänet komennettiin osallistumaan Hangon linnoituksen rakennustöihin.[1][2] Hän tiettävästi suunnitteli sinne kasarmirakennuksen, jossa nykyään toimii Hangon museo. Hangossa työskennellessään hän suunnitteli myös yksityisiä toimeksiantoja läntiselle Uudellemaalle.[2] Sen jälkeen Granstedt toimi Viaporissa ja mahdollisesti myös Viipurissa. Hän jäi Suomen sodassa venäläisten vangiksi.[1] Hänen päiväkirjansa sotavankeudesta Venäjällä on säilynyt.lähde? Sodan jälkeen Granstedt palasi ja jäi asumaan Suomeen. Hän työskenteli aluksi Kuopiossa mutta muutti vuonna 1814 Helsinkiin, jonka kaupungininsinööri hänestä tuli vuonna 1818.[1] Hän valvoi J. A. Ehrenströmin suunnitteleman Helsingin uuden asemakaavan toteutusta.[2]

Granstedtin poika oli arkkitehti Anders Fredrik Granstedt.[1] Pehr Granstedtin hauta on säilynyt näihin päiviin saakka Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa.[2][3]

Suunnittelutöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herttoniemen kartanon päärakennus, joka muutettiin posliinitehtaasta kartanoksi Granstedtin piirustusten pohjalta.

Granstedt katsotaan olleen Helsingin johtava asuinrakennusten suunnittelija 1800-luvun alussa.[1] Hän suunnitteli Pohjoisesplanadin varrelle useita tunnettuja rakennuksia, kuten Uschakoffin talon (1815–1816), Lampan talon (1814–1817), hotelli Kleinehin eli Goviniuksen talon (1819) sekä Heidenstrauchin talon (1814), joka nykyään tunnetaan Presidentinlinnana.[1][2][4] Valtio osti vuonna 1837 viimeksi mainitun talon Venäjän keisareiden Suomen-palatsiksi, minkä jälkeen sitä muutettiin huomattavasti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan.

Granstedt suunnitteli päärakennukset Riilahden (1806) ja Herttoniemen kartanoihin (1815).[1] Herttoniemen päärakennus oli entinen posliinitehdas, jonka muutettiin kartanoksi Granstedtin suunnitelmien mukaan. Hän suunnitteli myös kartanon omistajan, amiraali Carl Olof Cronstedtin hautakappelin Helsingin pitäjän kirkon kirkkomaalle.[2] Kuopiossa Granstedt jatkoi kesken jääneitä Kuopion kirkon (nykyinen tuomiokirkko) rakennustöitä ja muutti piirustuksia tehden kirkon tornista alkuperäistä suunnitelmaa korkeamman ja näyttävämmän.[5][6] Hän suunnitteli myös Espoon kirkon (nykyinen tuomiokirkko) laajennuksen ristikirkoksi vuonna 1821.[7]

Carl Olof Cronstedtin hautakappeli.

Luettelo suunnittelutöistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d e f g h Granstedt, Pehr hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. a b c d e f g Juha-Matti Granqvist: Viikon vainaja: arkkitehti Pehr Granstedt Sveaborg-Viapori -projekti -blogi 19.8.2012. Viitattu 17.5.2023.
  3. Marja Pehkonen: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 51. Helsingin kaupunginmuseo 2008.
  4. Lampan talo Lampantalo.fi. Viitattu 19.5.2023.
  5. Tuomiokirkon historia Kuopion ev.lut. seurakunnat. Viitattu 17.5.2023.
  6. Mirja Kolehmainen: Arkkitehtuurin helmiä Kuopion kansallisessa kaupunkipuistossa (Arkistoitu – Internet Archive) Kohtaamisia-blogi 19.11.2021. Viitattu 17.5.2023.
  7. Espoon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. Viitattu 17.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Leinberg, K. G.:Dagboksanteckningar under rysk fångenskap af Pehr Granstedt (1905)