Luettelo Suomen kihlakunnista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli on luettelo Suomen kihlakunnista. Kihlakunnat on esitetty useassa eri luettelossa aluejaossa historian aikana tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Vuoden 1996 kihlakuntauudistuksen vuoksi vanhemmat ja uudemmat kihlakunnat poikkeavat selvästi toisistaan. Uudella kihlakuntajaolla ei enää ollut yhteyttä aikaisempiin kihlakuntiin, joiden historia ulottui keskiajalle saakka.

Kihlakunnat keskiajalta uuden ajan alkuun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Uusimaa

Häme

Karjala

Savo

Pohjanmaa

Kihlakunnat lääninhallinnon perustamisesta Ruotsin vallan loppuun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin valtakuntaan perustettiin uudenlainen lääninhallinto vuonna 1634. Alla luetellaan suomalaisissa lääneissä toimineet kihlakunnat Ruotsin vallan loppuun vuonna 1809 asti. Eri lääneissä saattoi toimia saman nimisiä kihlakuntia, jotka olivat silti täysin erillisiä hallintoyksiköitä. Kihlakuntien toiminta jatkui edelleen autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Ahvenanmaa

Varsinais-Suomi

Satakunta

Uusimaa

Häme

1721 Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni, 1747 Kymenkartanon ja Savon lääni.
Venäjälle luovutetussa Vanhassa Suomessa kihlakunnat jatkoivat toimintaansa.
Vuonna 1775 Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi.
Savo

Viipurin Karjala

Uusimaa

Häme

Käkisalmen Karjala

Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Oulun lääniksi ja Vaasan lääniksi.
Pohjanmaa

Kihlakunnat autonomisessa Suomessa 1809–1917

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa Ruotsin vallan aikainen kihlakunta-hallinto jatkoi edelleen toimintaansa. Vanha Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntaan Viipurin lääninä 1812.

Vuonna 1831 Uudenmaan ja Hämeen lääni jaettiin Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi.

Kymenkartanon läänin tilalle perustettiin Mikkelin lääni vuonna 1831

Savon ja Karjalan läänin tilalle perustettiin Kuopion lääni vuonna 1831

Kihlakunnat itsenäisessä Suomessa 1917–1996

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen läänit, kihlakunnat ja kunnat vuonna 1935.

Vuonna 1885 Suomessa oli 51 kihlakuntaa, josta niiden määrä kasvoi hitaasti 55 kihlakuntaan vuonna 1937.[1] Luettelossa kuvataan kihlakunta-jaon kehitys vuoteen 1996 saakka. Ns. vanhat kaupungit eivät kuuluneet kihlakuntiin, joten ne on seuraavassa ilmoitettu erikseen.

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Hanko, Helsinki, Loviisa, Porvoo ja Tammisaari

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Naantali, Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki

Kihlakuntaan kuulumaton kaupunki: Maarianhamina

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Hämeenlinna, Lahti ja Tampere

Viipurin läänin jäljelle jääneistä osista perustettiin Kymen lääni 1945.

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Hamina, Kotka ja Lappeenranta sekä 1944 menetetyt Käkisalmi, Sortavala ja Viipuri

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Heinola, Mikkeli ja Savonlinna

Kuopion läänistä erotettiin Pohjois-Karjalan lääni 1960.

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Iisalmi ja Kuopio sekä Pohjois-Karjalan lääniin siirtynyt Joensuu

Vaasan läänistä erotettiin Keski-Suomen lääni 1960, siihen liitettiin alueita myös Hämeen, Kuopion ja Mikkelin lääneistä.

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Kaskinen, Kokkola, Kristiinankaupunki, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa sekä Keski-Suomen lääniin siirtynyt Jyväskylä,

Oulun läänistä erotettiin Lapin lääni 1938.

Kihlakuntiin kuulumattomat kaupungit: Kajaani, Oulu ja Raahe sekä Lapin lääniin siirtyneet Kemi ja Tornio

Kihlakunnat ajalla 1996–2007

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu 1.12.1996 perustetut 90 kihlakuntaa.[2] Suluissa ovat kihlakuntaan kuuluneet kunnat. Nämä uudet kihlakunnat saattoivat toimia useamman maakunnan alueella, mutta kokonaan yhden läänin alueella.

  • Alavuden kihlakunta (Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri)
  • Ikaalisten kihlakunta (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano ja Viljakkala (31.12.2006 asti))
  • Jyväskylän kihlakunta (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen)
  • Jämsän kihlakunta (Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti ja Kuhmoinen)
  • Kaarinan kihlakunta (Kaarina, Lieto, Paimio, Piikkiö ja Sauvo)
  • Kangasalan kihlakunta (Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen (31.12.2006 asti), Längelmäki (31.12.2006 asti), Orivesi, Pälkäne ja Sahalahti (31.12.2004 asti))
  • Kankaanpään kihlakunta (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia ja Siikainen)
  • Kauhajoen kihlakunta (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva)
  • Kaustisten kihlakunta[4] (Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli)
  • Keuruun kihlakunta (Keuruu, Multia ja Petäjävesi)
  • Kokemäen kihlakunta (Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Köyliö, Säkylä ja Vampula)
  • Kokkolan kihlakunta (Kokkola, Kälviä ja Lohtaja)
  • Kyrönmaan kihlakunta (Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö), kihlakunnanvirasto Laihialla
  • Lapuan kihlakunta (Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapua, Vimpeli ja Ylihärmä)
  • Loimaan kihlakunta (Alastaro, Aura, Karinainen (31.12.2004 asti), Koski Tl., Loimaa, Loimaan kunta (31.12.2004 asti), Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne)
  • Mustasaaren kihlakunta (Korsnäs, Maalahti, Maksamaa (31.12.2006 asti), Mustasaari, Oravainen, Vöyri (31.12.2006 asti) ja Vöyri-Maksamaa (1.1.2007 alkaen))
  • Mäntän kihlakunta (Kuorevesi (31.12.2000 asti), Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula ja Virrat)
  • Nokian kihlakunta (Lempäälä, Mouhijärvi, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi)
  • Närpiön kihlakunta (Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö)
  • Pietarsaaren kihlakunta (Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy)
  • Porin kihlakunta (Kullaa (31.12.2004 asti), Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori ja Ulvila)
  • Raision kihlakunta (Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto ja Velkua)
  • Rauman kihlakunta (Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki (31.12.2006 asti), Lappi ja Rauma)
  • Saarijärven kihlakunta (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi)
  • Salon kihlakunta (Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo)
  • Seinäjoen kihlakunta (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Nurmo, Peräseinäjoki (31.12.2004 asti), Seinäjoki ja Ylistaro)
  • Tampereen kihlakunta (Tampere)
  • Turun kihlakunta (Turku)
  • Turunmaan kihlakunta (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd), kihlakunnanvirasto Paraisilla
  • Vaasan kihlakunta (Vaasa)
  • Vakka-Suomen kihlakunta (Kustavi, Laitila, Mietoinen (31.12.2006 asti), Mynämäki, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa), kihlakunnanvirasto Uudessakaupungissa
  • Valkeakosken kihlakunta (Akaa (1.1.2007 alkaen), Kylmäkoski, Toijala (31.12.2006 asti), Urjala, Valkeakoski ja Viiala (31.12.2006 asti))
  • Vammalan kihlakunta (Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun, Suodenniemi (31.12.2006 asti), Vammala ja Äetsä)
  • Äänekosken kihlakunta (Konnevesi, Pihtipudas, Sumiainen (31.12.2006 asti), Suolahti (31.12.2006 asti), Viitasaari ja Äänekoski)
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940, sivu 4
  2. Mediakajo-osuuskunta: Selvitys poliisitoimen arkistoaineistosta Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa (PDF) Poliisimuseo. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 2.12.2012.
  3. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Finlex. 20.12.2007. Viitattu 2.12.2012.
  4. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista 8.10.2015/1254 Finlex. 8.10.2015. Viitattu 28.4.2019.