Keskustelu:Länsi-Pakila

Olisiko mahdollisesti järkevää yhdistää artikkelit Länsi- ja Itä-Pakilasta yhteen Pakila-artikkeliin, samaan tapaan kuin Pasilan kohdalla on tehty? Ja vaikka erilliset artikkelit haluttaisiinkin pitää, pitäisi myös Pakila-artikkeliin laittaa jotain, edes viitteet näihin kahteen muuhun. --Jonik 14. toukokuuta 2005 kello 18:01:00 (UTC)

Olen samaa mieltä - Pakila-seuran sivulta on nyt linkki vain Länsi-Pakilan sivulle. Tällä hetkellä on olemassa kolme sivua Pakila. Länsi-Pakila ja Itä-Pakila. Mutta miten tämän muutoksen voisi tehdä ? 25.2.2006 JAA

Merkitsin yhdistettäväksi Pakila-sivuun. Itseasiassa tässä artikkelissa ei ole mitään tietoa mitä ei olisi Pakila-sivulla. Tämän sivun taso on myöa melko vaatimaton - tyyppitalon käsite tuntuu olevan hiukan "hukassa". Tarkoitettaneen rintamamiestaloja joka on yksi erityistapaus tyyppitalosta. Myös se tieto että tyyppitaloja olisi purettu on käsittääkseni täysin virheellinen. Uudisrakentaminen 70-luvulla on kohdistunut aivan muille alueille kuin rintamamiestonteille. Vanhojen talojen kutsuminen "torppamaiseksi" kuullostaa hyvin oudolta. 25.2.2006 JAA

Vanhan sivun voisi kai jo uudelleenohjata Pakila-sivulle. Tässä ei ole mitään siirrettävää. En tiedä miten uudelleenohjaus tehdään. 25.2.2006 kello 18.25 (Suomen aikaan) JAA

Toi äskeinen editti ei ollut mikään incognito-attempt, unohtui vaan kirjautua kun buuttasin.. Piti arvioida sivu että noita muutoksia pystyy paremmin seurailemaan. --Seegge (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 01.58 (EET)

Liikennemelu

Palautin Liikennemelu-kappaleen Seeggen versioon. Perusteet:

• Artikkelista sai virheellisen kuvan, että kirkolla, koululla ja palvelutalolla on melua, mutta muualla meluesteet olisivat niin tehokkaita, ettei melua ole.
• Meluselvityksen mukaan Kehä I:n ja Tuusulanväylän varret on lähes kokonaan katettu meluesteillä. (vihreä ja turkoosi viiva kartalla)
• Meluselvityksen mukaan Kehä I:n eteläpuoli on lähes kokonaan melualuetta. (yli 55 dB, keltainen/oranssi alue)
• Saman selvityksen mukaan Kehä I:n pohjoispuoli on suurelta osin melualuetta. Silmämääräisesti noin 1/3 on vihreää ei-melualuetta.

Meluesteet ehkä ovat tehokkaita, mutta kartan mukaan melualue on siltikin laaja. Jos meluselvityksen virheellisyydestä löytyy lähteitä, ne kannattaa lisätä artikkeliin. Avasin melukeskustelun myös Pakila-artikkelin keskustelusivulla, minne se ehkä luontevammin kuuluu. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. tammikuuta 2014 kello 10.48 (EET)

Jos meluasiaa ei saada järjestykseen, vaihdetaan raja 45 desibeliin? -Htm (keskustelu) 15. tammikuuta 2014 kello 18.22 (EET)

Ei kun tulpat korviin. :-) Tuossa meluselvityksessä meluvyöhykkeen raja on 55 dB, kaiketi säädösten takia. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. tammikuuta 2014 kello 22.28 (EET)

Jaah tuonne oli taas ilmestynyt 'tarkennus'. Meluesteiden mahdollista tehokkuutta lienee turha kommentoida jos sinne ei ole mittausten jälkeen ilmestynyt uusia esteitä. –Kommentin jätti Seegge (keskustelu – muokkaukset)

Liikennemelukartoissa suurin osa kaupunkia on alle 55 dB:n aluetta. Melukartat ovat lisäksi siinä mielessä rajoittuneet, että pohjoisen Helsingin meluaja eli Helsinki-Vantaan lentoasema loistaa poissaolollaan. -Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 02.04 (EET)

Finavian melukartan mukaan (sivulta 15 eteenpäin) Vantaan lentoaseman melualue ei yllä Helsinkiin. Ilmeinen selitys on, että lentokoneen melu on hetkellinen, mutta kartat näyttävät keskimääräisen melutason eivätkä huippumelua. --Wähäwiisas (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.54 (EET)

Kyllä se ulottuu, aamun ensimmäinen kone (jos se käyttää sopivaa kiitorataa) herättää kyllä. Kentällä tapahtuu nousu tai lasku keskimäärin kolmen minuutin välein. -Mutta muuten tämä Pakilan melumuokkaaminen saisi rauhoittua. -Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 20.32 (EET)

Hetkellisesti ohi jyristävä vehje häiritsee, mutta sitten tulee taas pitkiä hiljaisia aikoja. Melukartta ymmärtääkseni taas näyttää keskimääräisen melun. --Wähäwiisas (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 15.05 (EET)

Hetkelliset & satunnaiset melut on hankalia tilastoida, siksi varmaan noita keskiarvoja käytetään. Toisaalta kai sitä oletetaan että yleisesti meluisilla alueilla myös noita 'melupiikkejä' on enemmän (tieliikennemelusta puhuttaessa).. Lentokentät asia erikseen, tuo keskiarvo on huono tapa mitata harvakseltaan toistuvaa meteliä. 170Db parin sekunnin ajan ei nosta vuorokauden keskiarvoa yhtään, mutta todennäköisesti tappaa. :-P --Seegge (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 23.12 (EET)

Korkeakoulutetut

Lähteen[1] perusteella on harhaanjohtava väite, että Länsi-Pakilassa korkeakoulutettujen osuus olisi Helsingin korkein.

• Kaupunginosien osa-alueista: Kuusisaari (73,5%) vs. Länsi-Pakila (66%).
• Peruspiireistä: Länsi-Pakila (66%, korkein)

Lähteessä on väärä sanamuoto: puhutaan kaupunginosista, kun tarkoitetaan niitä pienempiä osa-alueita. Lukijan kannalta on olennaista, että artikkelista saa totuudenmukaisen kuvan perehtymättä tarkemmin hallintorajoihin. --Wähäwiisas (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 19.36 (EET)

Kun laskee prosentit v. 2013 tilastosta [2], niin ylemmän korkea-asteen tutkinto on 27,8 % ja alemman korkea-asteen 25,5 %:lla Länsi-Pakilalaisista. Mistä jotuu iso ero maikkarin juttuun? -Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 20.57 (EET)

Maikkarin jutussa on "korkeakoulutettujen osuus työikäisistä". Helsingin tilaston luvut ovat 15 vuotta täyttäneistä. Helsingin tilastossa melkein koko eteläinen suurpiiri on korkeammin koulutettua kuin Länsi-Pakila (luku "Ylempi korkea-aste"). Tilastoja voi tulkita monella tavalla. --Wähäwiisas (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 09.36 (EET)

Helsingin tilasto perustuu Tilastokeskuksen materiaaliin ja Maikkarin juttu Helsingin tilastoon. Maikkarilla on "työikäinen väestö", jota ei ole määritelty tarkemmin ja Helsingillä on 15-vuotta täyttäneet. Helsingin tilastossa työvoimaa ovat 15-74 vuotiaat. Htm (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 20.53 (EET)

Terve! Arikkelissa lukee korkeakoulutetuista tällä hetkellä seuraavasti: Alueen työikäisestä väestöstä 54 prosentilla on korkea-asteen tutkinto (31.12.2012) jakautuen alemman (26 %) ja ylemmän (28 %) korkea-asteen tutkintoihin (31.12.2011). Helsingin Kaupungin Helsinki Alueittain - selvitys käyttää termiä "väestöstä", ei "työikäisestä väestöstä". Eli lause on virheellinen. Voin korjata sen. MTV:n selvitys puolestaan puhuu "työikäisistä". MTV:n mukaan Kuusisaaren työikäisestä väestöstä 73,5 % on korkeakoulutettuja ja Länsi-Pakilan työikäisestä väestöstä 66 % on korkeakoulutettuja. Kaupunginosatasolla eniten korkeakoulutettuja asuu Kuusisaaressa ja peruspiiritasolla eniten korkeakoulutettuja Länsi-Pakilassa. Koko Helsingin vertailussa voisi siis todeta, että Länsi-Pakilassa asuu toiseksi eniten korkeakoulutettuja työikäisestä väestöstä. Mielestäni MTV:n selvitys olisi oleellista mainita Helsingin kaupungin selvityksen ohella. 88.114.24.123 11. elokuuta 2015 kello 16.26 (EEST)

Sanot "ohella", mutta kävit poistamassa kaupungin julkaisemat tiedot. Ei haittaa, poistin tuon maikkarin uutisen kokonaan ja päivittelin luvut uudemmasta lähteestä. --Seegge ^(keskustele) 10. syyskuuta 2015 kello 03.29 (EEST)

On se aika erikoinen juttu, että MTV uutisten ja Helsingin kaupungin tiedot eroavat toisistaan niin suuresti. MTV:n tietojen mukaan Länsi-Pakilan peruspiiri on Helsingin korkeakoulutetuin peruspiiri (lokakuu 2012) ja että työikäisestä väestöstä 66 % on korkeakoulutettuja. Helsingin kaupungin tieto vuodelta 2013-2014 väittää, että on neljänneksi koulutetuin peruspiiri ja työikäisestä väestöstä 53 % on korkeakoulutettuja. Ei se voi noin lyhyessä ajassa muuttua noin suuresti. Asiaan pitäisi saada jonkinlainen selitys ja ratkaisu. 88.114.24.123 15. syyskuuta 2015 kello 14.41 (EEST)

Eiköhän asia ole kuten Htm ylempänä mainitsee. Helsingin kaupungin julkaisussa huomioidaan kaikki 15-74 vuotiaat. Maikkarin luvut ovat erilaisia eli heidän näkemyksensä työikäisestä väestöstä on suppeampi, vaikea arvioida miten he sen ovat laskeneet kun (muistaakseni) artikkelin yhteydessä sitä ei mainita.

Molempia lukuja on turha pitää artikkelissa kun ne eivät ole vertailukelpoisia, sen takia poistin nuo vanhemmat lähteet ja tarkistin itse Helsingin kaupungin (uusimmasta) julkaisusta nuo korkeakoulutettujen osuudet. --Seegge ^(keskustele) 15. syyskuuta 2015 kello 23.53 (EEST)

Niin, asia pitää paikkansa. Eiköhän Helsingin kaupunki ole luotettava lähde :D --88.114.24.123 16. syyskuuta 2015 kello 14.44 (EEST)