Kangasalan rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kangasala
Perustiedot
Lyhenne Kg
Rataosa Tampere–Haapamäki
Sijainti 61°29′54″N, 023°59′29″E
Osoite Asemantie 490, 36100 Kangasala as
Kunta Kangasala
Etäisyydet Tampere 12 km
Haapamäki 101 km
Jyväskylä 141 km
Orivesi 29 km
Avattu 15. marraskuuta 1898
Lakkautettu 23. toukokuuta 1993
Asemarakennus
Suunnittelija Bruno Granholm
Materiaali puu
Rakennettu 1898
Matkustajia odottamassa junaa Kangasalan rautatieasemalla 1950-luvulla.

Kangasalan rautatieasema (lyh. Kg) oli Suomen rataverkolla Kangasalan kunnassa sijainnut, nyttemmin lakkautettu rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsi noin kuuden kilometrin päässä Kangasalan keskustasta pohjoisluoteeseen. Entisen aseman ympärille muodostunutta kylää kutsutaan yhä nimellä Kangasalan asema. Tämän seudun kaupunginosa on nimeltään Asema[1].

Liikennepaikan historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasalan kautta kulkeva rataosuus rakennettiin jo vuonna 1882. Kangasalalaisten tarpeisiin avattiin radalle vuonna 1888 Halimaan laituri, joka lakkautettiin Kangasalan aseman käyttöönoton jälkeen vuonna 1898. Laituri sijaitsi pari kilometriä asemalta Oriveden suuntaan. Asemalle sijoitettiin myös postitoimisto. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus on Venäjän vallan aikainen puurakennus, joka on suurehkon kuistiosansa takia varsin ainutlaatuinen.[2] Kangasalan lepokodin valmistuttua kirkonkylään vuonna 1909 aloitettiin säännöllinen linjaliikenne hevoskyydillä aseman ja kirkonkylän välillä. Linjaa alettiin ajaa autolla vuonna 1923. Vuonna 1919 asemalta lähti päivittäin kuusi junaa kumpaankin suuntaan ja matka Tampereelle kesti runsaat puoli tuntia. Vuonna 1921 käsiteltiin Kangasalan kunnanvaltuustossa ehdotusta pistoraiteen rakentamiseksi asemalta kirkonkylään, mutta aloite ei edennyt tätä pitemmälle.[3]

Kangasalan kirkonkylä oli kuitenkin jo vanhastaan ollut tärkeä maaliikenteen läpikulkupaikka; sen kautta kulkivat maantiet Tampereelta niin Hämeenlinnan, Lahden kuin Jyväskylänkin suuntiin. Niinpä kehittyvä linja-autoliikenne syrjäytti jo 1930-luvulta lähtien melko hankalan junayhteyden. Aseman seudusta ei koskaan muodostunut kovin merkittävää taajamaa. Siellä asui 1960-luvun puolivälissä noin 700 henkilöä, pari vuosikymmentä myöhemmin enää noin 400; samalla ajanjaksolla kirkonkylän asukasluku oli noussut 2 400:sta liki 7 000:een. Kangasalan asema alennettiin pysäkiksi vuonna 1964 ja muutettiin miehittämättömäksi tavaraliikenteen loppuessa vuonna 1976. Lipunmyynti asemalla loppui 1970-luvun alussa Parkanon radan valmistumisen aikoihin, jolloin Tampere–Haapamäki-radan merkitys jäi vähäisemmäksi. Sivuraiteet purettiin asema-alueelta vuonna 1990. Kiinteistö ei ole enää rautatiekäytössä. Laiturit ja makasiinirakennus on purettu. Henkilöjunat pysähtyivät asemalla vuoden 1992 loppuun asti. Nykyään asemakylän tienhaaraan pääsee Väinö Paunun liikennöimällä seutuliikenteen linjalla 45 arkisin. Muita julkisia liikenneyhteyksiä ei ole.[2]

  1. Kangasala sai kaupunginosat; Kangasalan Sanomat 24.9.2020
  2. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 174–175. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  3. Ossi Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet, s. 45. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. ISBN 952-90019-3-2.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.