John Settergren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Settergren
Argoksen talo Helsingissä.
Wasa Aktiebankin talo Helsingissä.

Nils Johan (John) Settergren (15. joulukuuta 1868 Lidköping, Ruotsi7. elokuuta 1917 Jusowka, Venäjän keisarikunta)[1] oli Suomessa vaikuttanut ruotsalaissyntyinen arkkitehti. Hän työskenteli vuosisadan vaihteessa maineikkaassa Grahn, Hedman & Wasastjerna -arkkitehtitoimistossa.

Settergren opiskeli Tukholman teknillisessä korkeakoulussa ja sen jälkeen Kuninkaallisen taideakatemian rakennuslinjalla. Valmistuttuaan hän työskenteli Ruotsissa professori Isak Gustaf Clasonin arkkitehtitoimistossa, kunnes muutti Suomeen vuonna 1896. Siellä hän oli Grahn, Hedman & Wasastjernan palveluksessa vuodet 1896–1903.[1]

Settergrenin ensimmäinen merkittävä työ oli julkisivujen suunnitteleminen niin sanottuun Argoksen taloon (nyk. Mannerheimintie 1) Helsingissä vuonna 1897. Talon julkisivujen onkin huomattu muistuttavan suuresti Clasonin Tukholman Strandvägenille suunnittelemaa niin sanottua Bünsowin taloa. Argoksen talosta on nykyään jäljellä vain julkisivu; sisätilat purettiin ja rakennettiin kokonaan uudestaan 1980-luvun lopulla, kun rakennus muutettiin osaksi laajennettua Stockmannin tavarataloa.[1]

Settergren piirsi julkisivut myös Helsingin Eteläesplanadille vuonna 1899 valmistuneeseen Wasa Aktiebankin taloon.[1] Tämän rakennuksen venetsialais- ja espanjalaistyylistä uusrenessanssia edustavien julkisivujen esikuvana puolestaan oli Clasonin Tukholmaan suunnittelema Hallwylin palatsi.[2]

Vuonna 1903 Settergren perusti oman arkkitehtitoimiston Helsinkiin ja suunnitteli kaupunkiin seuraavan vuosikymmenen alussa useita suuria asuinkerrostaloja. Lisäksi hän teki ajoittain yhteistyötä Mauritz Gripenbergin ja Gustaf Estlanderin kanssa. Settergrenin näyttävimmäksi työksi on sanottu Pernajan Koskenkylään vuonna 1908 valmistunutta Forsbyn kartanon päärakennusta eli ”Forsbyn linnaa”, jonka hän suunnitteli kauppaneuvos Johannes Askolinille. Vuonna 1916 Settergren lähti Venäjän Jusowkaan (nyk. Donetsk Ukrainassa) suunnittelemaan suurta tehdasyhdyskuntaa, mutta kuoli seuraavana vuonna koleraan töiden ollessa vielä kesken.[1]

  1. a b c d e John Settergen (Arkistoitu – Internet Archive) Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 11.10.2012.
  2. Anu Latva-Aho: Historian havinaa: Wasa Aktiebankin renessanssipalatsi toi tuulahduksen Italiaa Helsinkiin Viisas raha 12.12.2019. Viitattu 6.2.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]