Janne Kuusi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Janne Kuusi
Janne Kuusi Turun Kirjamessuilla 2010.
Janne Kuusi Turun Kirjamessuilla 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt29. huhtikuuta 1954 (ikä 70)
Ammatti elokuvaohjaaja
elokuvakäsikirjoittaja
kirjailija
Ohjaaja
Palkinnot

Tampereen elokuvajuhlat: kotimaisen kilpailun pääpalkinto (1982)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Janne Tapio Kuusi (s. 29. huhtikuuta 1954 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja ja kirjailija. Hän on ohjannut niin elokuvia kuin lyhytelokuviakin, joista tunnetuimpia ovat Kukkia ja sidontaa (2004) ja Saippuaprinssi (2006)[1]. Hän on tehnyt lisäksi televisiotyötä, muun muassa fiktiotuottajana TV1:ssä 1993–1994 ja tuottaja-ohjaajana 1996–1997 (esim. Studio Julmahuvi tuottaja[2], mainoselokuvia, televisiopilotteja ja monia käsikirjoituksia. Vuonna 2010 Like julkaisi hänen esikoisromaaninsa Vapaus. Vuonna 2022 Kuusi julkaisi fiktiivisen teoksen 400 kekkosta, joka perustuu hänen omiin kokemuksiinsa Urho Kekkosen sotilaspalvelijana. Sen pohjalta on tehty myös uudenlainen äänikirjan ja kuunnelman hybriditeos.[3]

Kuusi valmistui Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-linjalta vuonna 1984.[4]

Hän on toiminut opettajana muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa elokuvaohjauksen lehtorina 2001–2003, Teatterikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Tampereen ja Helsingin taiteen ja viestinnän ammattikorkeakouluissa. lähde? Hänen oppilaitaan olivat muiden muassa Aleksi Salmenperä ja JP Valkeapää[4].

Kuusi on toiminut Suomen elokuvatyöntekijät ry:n hallituksessa 1985–1993, puheenjohtajana 1987–1988, Suomen Elokuvaohjaajaliiton hallituksessa 1988–1995, 2003–2005 ja Suomen elokuvasäätiön tuotantolautakunnassa 1988–1989. lähde?

Kuusi on saanut valtion taiteilija-apurahat vuosina 1990, 1998–2000, 2005 ja 2006–2010. lähde?

Kuusi ilmoitti 2007 lopettavansa aktiiviuransa ohjaajana Suomen niukkojen resurssien vuoksi ja keskittyvänsä kirjoittamiseen. Matti Pellonpäästä kertova dokumentti Boheemi elää oli kuitenkin hänen mielestään tehtävä ”ennen kuin me Pellonpään tunteneet kasvamme horsmaa”.[5]

Janne Kuusi avioitui vuonna 2000 oikeustieteilijä Anne Alvesalon kanssa. Janne Kuusen veljiä ovat muusikko Kim Kuusi ja juristi Kai Kuusi.[6]

  • Laki, jota ei ole (1979, dokumenttielokuva)
  • Prologi (1980, lyhytelokuva)
  • Läpimurto (1981, lyhytelokuva)
  • Parveke (1982, televisioelokuva)
  • Apinan vuosi (1983)
  • Laulu (1985, dokumenttielokuva)
  • Älä itke Iines (1987)
  • Onnea matkaan (1988)
  • Fyysillinen henkilö (1988)
  • 88 (1989, dokumenttielokuva)
  • Valkoinen nainen (1989, televisioelokuva)
  • Valehtelu virkistää (1990, televisioelokuvasarja)
  • 99,5 °C – sydänkohtauksia (1991, televisioelokuva)
  • Mikroaika (1991, lyhytelokuva)
  • Toinen luonto (1992, televisioelokuva)
  • Tuliainen (1993, lyhytelokuva)
  • Let's Play Zeus (1995, televisioelokuva)
  • Laskettu aika (1996, televisioelokuva)
  • Hotelli Voodoo (1997, musiikkielokuva)
  • Jäppinen (1997, televisioelokuva)
  • Vapaa pudotus (1999–2001)
  • Kukkia ja sidontaa (2004)
  • Saippuaprinssi (2006)
  • Boheemi elää (2011), dokumenttielokuva Matti Pellonpäästä

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Katja Incoronato: Elokuvien teon jättänyt ohjaaja Uusisuomi.fi. 25.3.2018. Viitattu 1.11.2018.
  2. IMDB imdb.com.
  3. Kekkosen sotilaspalvelija kirjoitti poliittisen satiirin – Janne Kuusi vannoi aikanaan vaitiolovalansa "järjettömässä humalassa" olleelle kenraalille Yle Uutiset. 14.8.2022. Viitattu 6.9.2022.
  4. a b 70-vuotias | Suomessa tehdään elokuvia liian kiireellä, Janne Kuusi sanoo – ”Kuin ajaisi rallia käsijarru päällä” Helsingin Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 30.4.2024.
  5. Lehtonen, Veli-Pekka: Näyttelijän koirankatse ja huonot hampaat. Helsingin Sanomat, 28.1.2011, s. C7. Digilehden juttu (tilaajille). Viitattu 11.4.2011.
  6. Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 2007, s. 190.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tammi, Eero: ”Meininkiä!” Janne Kuusen haastattelu. Filmihullu 5/2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]