Heini Junkkaala
| Heini Junkkaala | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Heini Kaarina Junkkaala |
| Syntynyt | 27. heinäkuuta 1975 |
| Ammatti | näytelmäkirjailija ja dramaturgi |
| Käsikirjoittaja | |
| Alma mater | Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu |
| Palkinnot | |
|
|
Heini Kaarina Junkkaala (s. 27. heinäkuuta 1975 Helsinki)[1][2] on suomalainen näytelmäkirjailija ja dramaturgi.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Junkkaala valmistui Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi keväällä 2006. Aiemmin hän opiskeli kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Junkkaala on käsitellyt töissään muun muassa sukupolvien välisiä ylittämättömyyksiä, sukupuolista moneutta ja evankelis-luterilaisen uskon paradokseja.[2] Hänelle myönnettiin Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto 2010 näytelmästä Kymmenen tikkua laudalla.[3] Vuonna 2019 Junkkaala sai esittävien taiteiden valtionpalkinnon [4].
Junkkaalan näytelmä Kristuksen morsian (2010) käsittelee kristinuskon monimutkaista suhdetta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen sekä suvaitsemisen vaikeutta.[5] Siitä on sovitettu myös Kari Paljakan ohjaama samanniminen elokuva (2013).[6] Vuonna 2019 Junkkaala julkaisi esikoisromaaninsa Kymmenen tikkua laudalla.
Junkkaala on työskennellyt Pirjo Honkasalon ohjaamassa Betoniyö-elokuvassa apulaisohjaajana. Elokuva perustuu Pirkko Saision vuonna 1981 kirjoittamaan samannimiseen romaaniin.[7]
Huhtikuussa 2011 Junkkaala oli organisoimassa eduskuntatalon edessä pidettyä mielenosoitusta, joka kritisoi vuoden 2011 eduskuntavaalien tulosta.[8]
Junkkaalan isä on teologian tohtori, Suomen Raamattuopiston entinen johtaja Timo Junkkaala.[9]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joosef -musikaali (1995, ohjaus)
- Sexton (2006)
- Kivet suuhun (2006, yhdessä Milja Sarkolan kanssa)
- Nainen johon aina rakastut (2006)
- Elämänmeno (2008, dramatisointi)
- Kymmenen tikkua laudalla (2008)
- Odotus (2009, yhdessä Pirkko Saision ja Marja Packalénin kanssa)
- Itsettömät (2009, yhdessä Elina Snickerin kanssa)
- Kristuksen morsian (2010)
- Toinen vasemmalta (2010)
- Soita minulle Billy (2011)
- Olipa kerran minä (2015)
- Axel - soolo miesäänelle (2018)
- Homoäiti (2018)
- Valehtelijan peruukki (2019, yhdessä Pirkko Saision ja Marja Packalénin kanssa)
- Elvi S - Huomisen tekijä (2020), perustuu Elvi Sinervon runoihin
Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kymmenen tikkua laudalla. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-32750-9.
- Pirkko Saisio : Sopimaton. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-45475-6.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 248. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1.
- ↑ a b Heini Junkkaala Näytelmät.fi. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Näytelmät.fi. Viitattu 24.7.2011.
- ↑ Heini Junkkaala nappasi pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon Iltalehti. 7.5.2010. Viitattu 7.1.2011.
- ↑ Liisa Pentti ja Heini Junkkaala saivat esittävien taiteiden valtionpalkinnot www.taike.fi. Arkistoitu 1.7.2022. Viitattu 19.2.2021.
- ↑ Kristuksen morsian Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Näytelmät.fi. Viitattu 6.3.2016.
- ↑ Kotikatsomo: Kristuksen morsian Yle TV1 Vintti. 7.3.2014. Viitattu 6.3.2016.
- ↑ Betoniyö Elonet.
- ↑ Suvaitsevaisuusmielenosoitus keräsi yli tuhat ihmistä Helsingin keskustaan Yle Uutiset. 28.4.2011. Viitattu 6.3.2016.
- ↑ Antila, Hanna: Siedettäviä ristiriitoja Valomerkki / Vantaan Lauri. 17.3.2010. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 6.3.2016.
|
