Dylan Thomas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dylan Thomasin patsas Swanseassa
Dylan Thomasin synnyintalo Swanseassa.

Dylan Marlais Thomas (27. lokakuuta 1914 Swansea9. marraskuuta 1953 New York) oli walesiläinen runoilija.

Thomasin isä David Thomas toimi Swanseassa englanninkielisen kirjallisuuden opettajana ja antoi pojalleen englanninkielisen kasvatuksen, mutta Thomasin äiti Florence puhui kymriä. Thomas keskeytti koulun 16-vuotiaana ja ryhtyi toimittajan töihin.

Thomas aloitti tarinoiden kirjoittamisen jo kouluaikana. Ainoa novellikokoelma Portrait of the artist as a young dog ilmestyi 1940.[1]Täysimittaisten runokokoelmien julkaisun hän aloitti 1930-luvulla. Merkittävä käännekohta Thomasin uralla oli kokoelma Deaths and Entrances (1946), johon sisältyy esimerkiksi hänen tunnetuimpiin teksteihinsä kuuluva ”Fern Hill”. Muita tunnettuja yksittäisiä runoja on ”And death shall have no dominion”. Hänen tuotantoonsa kuuluu runojen lisäksi myös esimerkiksi kuunnelma Maitometsä (Under Milk Wood).

Thomasin novelleissa on mielikuvituksellisuus leimallista, mutta Ville-Juhani Sutisen mukaan maagisen realismin edustajaksi häntä ei voi sanoa, se on "liian helppoa".[1]

Thomas tutustui vuonna 1936 Caitlin MacNamaraan, ja he avioituivat seuraavana vuonna. Parille syntyi kolme lasta. Pahoin alkoholisoitunut Thomas oli 39-vuotias kuollessaan vuonna 1953 New Yorkissa.

Yhdysvaltalaisen laulaja-runoilijan Bob Dylanin oikea sukunimi on Zimmermann, mutta kunnioittaakseen suurta walesiläistä runoilijaa hän otti taiteilijanimekseen Thomasin etunimen.

Suomennettu tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Taiteilijan omakuva penikkavuosilta (Portrait of the artist as a young dog), suom. Veli Sandell. Turku: Tajo 1963
  • Taiteilijan omakuva nuoruuden koiravuosilta, suom. Ville-Juhani Sutinen. Aviador 2024 ISBN 978-952-381-232-1 (ilmestyy maaliskuussa 2024)
  • Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja, suom. ja esipuhe Marja-Leena Mikkola. Helsinki: Otava 1990 ISBN 951-1-11315-1
  • Balladi pitkäsäärisestä syötistä, Runot. Valikoima. Suom. ja esipuhe ja loppusanat Marja-Leena Mikkola. Turku: Kustannusliike Parkko 2021 ISBN 978-952-7302-06-4 (Suurin osa runoista on ilmestynyt aiemmin teoksessa Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan.)
Näytelmät
  • Lämmin lauantai, novellidramatisointi Veli Sandellin suomennoksen pohjalta. [i.a.] (Näytelmämoniste Sörnäisten kampuskirjastossa)
  • Maitometsässä: kuunnelma (Under Milk Wood); suom. Anselm Hollo. Helsinki: Yleisradio 1968 (Näytelmämoniste)
Novellit
  • "Tivolin jälkeen" ja "Puu", suom. Ville-Juhani Sutinen. Parnasso 1/2024, s. 26–34; sisältyvät kokoelmaan Taiteilijan omakuva nuoruuden koiravuosilta (ilmestyy keväällä 2024)

Suomennetut runot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antologioissa
Runot
  • Balladi pitkäsäärisestä syötistä (Ballad of the long-legged bait), suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1991:2
  • Ennen kuin koputin (Before I knocked), suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1991:2
  • Eritoten kun lokakuun tuuli (Especially when the October wind), suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1989; nro 4 ja antologiassa: Runon suku
  • Fern Hill (Fern Hill), suom. Tuomas Anhava, julkaisussa: Parnasso 1954; nro 6 ja antologioissa: Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta ja Runon suku
  • Fern Hill (Fern Hill), suom. Aale Tynni, antologiassa: Tuhat laulujen vuotta (1974, 2004)
  • Jos minua kutkuttaisi rakkauden kitka (If I were tickled by the rub of love), suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1991:2
  • Kieltäydyn murehtimasta Lontoon tulipalossa menehtyneen lapsen kuolemaa (A refusal to mourn the death, by fire, of a child in London), suom. Tero Liukkonen, julkaisussa: Parnasso 1989; nro 4
  • Kieltäytyminen suremasta lapsen kuolemaa tulipalossa Lontoossa (A refusal to mourn the death, by fire, of a child in London), suom. Marja-Leena Mikkola, antologiassa: Runon suku
  • Maalaisunessa: I-II (In country sleep), suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1989; nro 4
  • Missä kerran kasvojesi vedet ( Where once the waters of your face), suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1991:2
  • Neitsyen avioituessa suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1991:2
  • Pidelkää kiinni näistä muinaisminuuteista, suom. Marja-Leena Mikkola, julkaisussa: Parnasso 1989; nro 4
  • Puiston kyttyräinen, suom. Jukka Airio, julkaisussa: Taite: runouslehti 2001; nro 1
  • Runo lokakuussa (), suom. Aale Tynni, antologiassa: Tuhat laulujen vuotta (1974, 2004)
  • Sovulla tuohon hyvään yöhön et saa nukahtaa (), suom. Jukka Airio, julkaisussa: Taite: runouslehti 2001; nro 1
  • Uneksin syntyni unen hiestä, suom. Tero Liukkonen, julkaisussa: Parnasso 1989; nro 4
  • Valo puhkeaa missä aurinko ei paista (Light breaks where no sun shines), suom. Marja-Leena Mikkola, antologiassa: Tämän runon haluaisin kuulla 3
  • Valo puhkeaa sieltä missä aurinko ei paista (Light breaks where no sun shines), suom. Anna-Maija Raittila, antologiassa: Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
  • Voima joka vihreän nupun lävitse puhkeaa kukan (The force that through the green fuse drives the flower), suom. Tuomas Anhava, antologioissa: Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta ja Runon suku
  • Älä nukahda siihen hyvään yöhön sovinnolla (Do Not Go Gentle Into That Good Night), suom. Risto Ahti antologiassa: Maailman runosydän
  • Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (Do Not Go Gentle Into That Good Night), suom. Marja-Leena Mikkola, antologiassa: Mies joka luki runon: suomalaisten miesten valitsemia runoja
  1. a b Ville-Juhani Sutinen, Tarinoiden tausta. Parnasso 1/2024 s. 35.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.