Arvid Horn af Åminne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee 1600-luvulla elänyttä henkilöä. Arvid Horn oli myös poliitikko ja kansliapresidentti vapauden ajan Ruotsissa.

Arvid Horn af Åminne (10. tammikuuta 1631 Kärkinen, Karuna, Sauvo17. maaliskuuta 1692) oli suomalainen aatelismies.

Horn omisti Varsinais-Suomessa Karunan kartanon. Ollessaan nuori upseeri hän halusi mennä naimisiin serkkunsa Ingeborg Gyldenärin kanssa. Hänen isänsä Mauritz Horn ei kuitenkaan antanut liitolle hyväksyntää, joten Arvid pyrki ratkaisemaan tilanteen tuomiokapitulin avulla. Tuomiokapitulin mukaan asia kuitenkin kuului kuninkaalle. Koska vaikutti siltä, että asian selviäminen veisi runsaasti aikaa, Horn päätti ”ryöstää” Ingeborgin Kankaisten kartanosta. Ryöstön toteuduttua he asuivat yhdessä Lohjan Laakspohjassa talven ajan. Virallista vihkimistä Horn ei kuitenkaan onnistunut järjestämään erilaisista yrityksistä huolimatta. Niinpä hän päätyi vangitsemaan pastori Stigaeuksen Laakspohjaan. Pastori pääsi vapaaksi vasta luvattuaan vihkiä Arvid Hornin Ingeborgin kanssa. Tämä vihkiminen täytti muodolliset vaatimukset mutta ei saanut osakseen yleistä hyväksyntää. Kirkossa Ingeborg ja Arvid Horn eivät esimerkiksi saaneet ottaa osaa ehtoolliseen.

Ingeborgin kuoltua Arvid Horn avioitui Maria Elisabet Kruse af Kajballan kanssa, joka oli hänen toisen serkkunsa tytär. He eivät kuitenkaan saaneet arvolleen sopivasti istua kirkon ensimmäisessä penkkirivissä, mikä vastasi Ingeborgin kanssa solmitun liiton aikana vallinnutta tilannetta. Niinpä Horn rakennutti Karunaan oman kirkon, Sant Maria Elisabethin, joka nykyisin tunnetaan Karunan vanhana kirkkona.

  • Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. (Kirjapaja 1999)