Virtsaputken syöpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virtsaputken syöpä on virtsaputken pahanlaatuinen kasvain. Se on molemmilla sukupuolilla harvinaisimpia syöpätyyppejä mutta naisilla hieman yleisempi. Maailmanlaajuisesti sairaus on äärimmäisen harvinainen.

Vaikka todetuissa tapauksissa potilaat ovat olleet 13–90-vuotiaita, sairaus on yleisin vanhoilla ihmisillä. Ennuste riippuu suuresti kasvaimen koosta ja tarkasta sijainnista, syövän levinneisyydestä, potilaan yleiskunnosta ja muista tekijöistä.

Todetuissa tapauksissa sairaus ei yleensä ole levinnyt kauas; silloin, kun etäpesäkkeitä on, niitä saattaa esiintyä esimerkiksi virtsarakon kaulassa tai eturauhasessa.

Virtsaputken syövän riskitekijöitä tunnetaan melko huonosti. Vaikka tupakointi todetusti kasvattaa virtsarakon syövän riskiä, yhteyttä sen ja virtsaputken syövän välillä ei tunneta. Huomattavaa on, että varsin monella potilaalla on aiemmin ollut sukupuolitauteja tai virtsarakon syöpä. Ihmisen papilloomaviruksella (HPV) uskotaan olevan vaikutusta taudin syntyyn. Myös pitkäaikainen tulehdustauti saattaa kasvattaa riskiä, mutta asiasta saatu tutkimustieto on ollut hyvin ristiriitaista.

Virtsaputken syövän oireet ovat monesti epämääräisiä ja vaihtelevia. Sekä miehillä että naisilla sairaus voi olla myös oireeton. Tämän vuoksi sairauden havaitseminen saattaa kestää pitkäänkin. Mahdollisia merkkejä ovat hematuria, tihentynyt virtsaamisen tarve ja kipu virtsatessa.

Todennäköisesti myös ikä vaikuttaa virtsaputkisyövän syntyyn, ja riski alkaa kasvaa yli 60-vuotiailla.[1]

Virtsaputken syöpä saattaa muodostaa kaikista virtsaelinten syövistä 1–2 prosenttia[2], mutta kaikista todetuista syövistä sen osuus on huomattavasti alle prosentin luokkaa. Suomessa todetaan noin 10 tapausta vuodessa.[3] Leikkaus on oleellisin hoitomuoto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]