Tamro
| Tamro Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö[1] |
| Perustettu | 1895 |
| Toimitusjohtaja | Kai Kaasalainen[1] |
| Avainhenkilöt | Sven Seidel, hallituksen puheenjohtaja |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi[1] |
| Toimiala | lääketukkukauppa[1] |
| Liikevaihto | 1715 milj. euroa (01/2024)[1] |
| Liikevoitto | 29,7 milj. euroa (01/2024)[1] |
| Henkilöstö | 446 (01/2024)[1] |
| Emoyhtiö | PHOENIX group, Saksa |
| Kotisivu | www.tamro.fi |
Tamro Oyj on suomalainen lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkumyyntiyritys. Sen markkinaosuus Suomen lääkemyynnistä vuonna 2015 oli 54 prosenttia ja sen kilpailijan Oriola-KDn 46 prosenttia.[2]
Tamro on Suomen vanhin terveydenhoitoalalla toimiva lääketukkukauppa.[3] Vuonna 2023 se oli liikevaihdoltaan Suomen 45. suurin yritys.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen Rohdoskauppayhtiö (1895–1970)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tamron historia ulottuu vuoteen 1895[5], jolloin neljä tamperelaista apteekkaria: Wolter Aschan, Fredrik Borg, Karl Molin ja Amil Schéele perustivat yrityksen nimeltä Tampereen Rohdoskauppayhtiö.[6][7]
Tampereen Rohdos listautui Helsingin pörssin päälistalle vuonna 1955.[5] [8]
1960-luvun puolessavälissä Tampereen Rohdos Oy perusti Tam-Tradingin Oy:n, joka myi maahantuojien agenttina toimien teknokemiallisia, kosmeettisia ja hygieenisiä tuotteita sekä sairaanhoito- ja sairaalatarvikkeita.[3]
Tamro (1970–1986)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1970 Oy Auru-Pharmakon Ab ja Tampereen Rohdos fuusioituivat.[5] Uuden Oy Tamro Ab:n toimitusjohtajana aloitti Nils Snellman. Hänen sairastuttuaan varatoimitusjohtajiksi valittiin hänen assistenttinaan toiminut Matti Elovaara vuonna 1972 ja kauppatieteiden maisteri Jan Heikkilä 1974. Tamrosta tuli konserni 1980-luvun alussa. Kun Snellman tervehtyi, hänen seuraajakseen palkattu Heikkilä lähti Matkahuollon toimitusjohtajaksi vuonna 1981 ja Elovaara jatkoi ainoana varatoimitusjohtajana.[3] Tamro osti Suomen Vanutehtaan.[5]
Elovaarasta tuli toimitusjohtaja vuonna 1985.[3]
Spontel ja Tamro (1986–2002)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sponsor Oy perusti Spontel Oy:n vuonna 1983 kehitysyhtiökseen.[9]
Kesäkuuussa 1986 sijoitusyhtiö Spontel osti Tamron osakkeita[3] yhteensä 40 prosenttia.[5] Seuraavana vuonna Tamro myi vuonna Star- ja Rohto-lääketehtaansa Huhtamäki-yhtymälle ja luopui näin lääkkeiden valmistuksesta.[3] Joulukuussa Suomen Vanutehdas fuusioitiin Kolmi-Set Oy:hyn.[10]
Spontel osti Oy Oxygenol Ab:n vuonna 1988.[9]
Vuonna 1989[5] Tamro sai Huhtamäeltä vaihdossa 320 henkeä työllistäneen Lääketukku Oy:n.[3] Näin muodostui Pohjoismaiden toiseksi suurin lääketukku, jolla oli lähes tuhat työntekijää.[3] Lääketukku Oy jakeli kotimaisista lääkkeistä Leiras-Medican ja Farmoksen tuotteet, Tamro puolestaan Star-Rohdon ja Pharmacalin tuotteet sekä 60 prosenttia tuontilääkkeistä. Vuosikymmenen lopussa Spontel omisti Tamrosta 99,4 prosenttia.[3]
Vuonna 1991 Spontelin konserniin kuului lääketukun lisäksi sairaala- ja laboratorioryhmät, kulutustavararyhmä sekä sidemateriaaleja ja sairaalatekstiilejä valmistanut Kolmi-Set-ryhmä.[3]
Vuonna 1992 Lääketukun ja Tamron toiminnot saatiin integroitua. Vantaalla valmistui uusi Tamro-talo.[3] Seuraavana vuonna Spontel luopui kehitysyhtiötoiminnastaan[9] ja keskittyi lääketeollisuuteen. Se muutti nimekseen Tamro-yhtymä Oy.[3] Joulukuussa Tamro myi teknokemian ja kosmetiikan liiketoimintansa Hackmanille.[11] Oy Tamro Ab:n tulos oli tappiollinen, -164 miljoonaa markkaa.[3]
Elokuussa 1994 Tamro-yhtymästä tuli fuusion seurauksena Oy Tamro Ab -konserni.[11] [9] [5] Kesällä Tamro osti Ranskan Angerista Bollore Technoloqiesin[11] tuotantolaitoksen, jonka kautta Kolmi-Set aikoi päästä Ranskan ja Saksan markkinoille. Kolmi-Set valmisti leikkaussalitekstiilejä Ilomantsissa. Sen suurin kilpailija oli ruotsalainen Mölnlycke.[12] Konsernilla oli seuraavana vuonna 1 400 työntekijää ja 3,5 miljardin markan liikevaihto.[3]
Tamro alkoi kansainvälistyä. Se osti Ruotsista ADA Ab:n vuonna 1995,[9] jonka kanssa se fuusioitui.[3] Sillä oli toimintaa myös Norjassa, jossa valtionyhtiö NMD:n monopoliasema oli juuri purettu.[3] Uuden pohjoismaisen konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisenä yhteisenä vuotena 23 prosenttia ja nettotulos 39 prosenttia.[3] Tamro alkoi suuntautua Pohjoismaiden ohella myös Baltiaan, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan.[3]
Ostettuaan Tanskasta lääketukkuri Nomecon vuonna 1998[9] Tamron liikevaihtoi kasvoi 40 prosenttia.[3] Kolmi-Setistä luovuttiin, jolloin muodostui Tamrosta riippumaton Mölnlycke Health Care.[13]
Elovaara jäi eläkkeelle vuonna 1999.[3]
Phoenix ja Tamro (2003–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2003 Tamro toimi kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa ja sen markkinaosuus alueella oli 47 prosenttia.[8] Saksalainen lääketukkujätti Phoenix Pharmahandel osti aluksi 40 prosenttia Tamrosta.[9] Osake-enemmistön se sai elokuussa.[8] Joulukuuhun mennessä sen omistusosuus nousi 99,3 prosenttiin.[9]
Maaliskuussa 2004 Tamro jätti Helsingin pörssille hakemuksen osakekaupan lopettamisesta.[14] Toukukuuhun mennessä Phoenix sai haltuunsa loput Tamron osakkeet.[9]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tamron toimipisteet sijaitsevat Vantaan Tamrotalossa ja Tampereella.[15] Tamrossa on noin 450 työntekijää, ja yrityksen liikevaihto (tilikaudella 2023/2024) oli 1 715 miljoonaa euroa.[1]
Tamron omistaa PHOENIX-konserni, joka on saksalainen terveystoimialan tukkuyritys. Phoenix-konsernin liikevaihto tilikaudella 2021-2022 oli 30,7 miljardia euroa. Se toimii 29 maassa ja sillä on yhteensä 45 000 työntekijää. Konserini omistaa 3200 apteekkia 17 Euroopan maassa ja sillä on 224 jakelukeskusta.[15]
Markkinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tamron pääasiakasryhmiä ovat lääkeyritykset, apteekit, sairaalat, yksityinen terveydenhuolto ja vähittäiskauppa.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Kauppalehti: Tamro Oyj | Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. 14.6.2024. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Suomalainen lääketukkukauppa (Arkistoitu – Internet Archive), Apteekkitavaratukkukauppiaat ry. Viitattu 30.12.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Möttönen, Tuomas: Kauppaneuvos Matti Elovaara (1939–) kansallisbiografia.fi. 5.9.2011. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Talouselämä: TE500 Talouselämä. 9.6.2022. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ a b c d e f g Oy Tamro Ab — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Elintärkeä linkki suomalaisessa hyvinvoinnin ketjussa, Tamro. Viitattu 30.12.2015.
- ↑ 120-vuotias Tamro etsii uusia väyliä, Apteekkari-lehti 18.05.2015
- ↑ a b c Kati Haapakoski: Phoenix voi lunastaa loputkin Tamrosta Ilta-Sanomat. 8.10.2003. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Tamro Oyj — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Oy Suomen Vanutehdas Ab — Pörssihistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ a b c Osavuosikatsaus | Tamron tulos nelinkertaistui Helsingin Sanomat. 28.10.1994. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Savolainen Jaana: Ilomantsin ylpeys lähti valloittamaan Ranskaa Kolmi-Setille itärajan tuntumassa olosta on ollut vain hyötyä Helsingin Sanomat. 4.10.1994. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Investorin lehdistötiedote 26.8.2010.
- ↑ LYHYESTI | Tamro hakee itseään pois pörssilistalta Helsingin Sanomat. 13.3.2004. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ a b c Etusivu | Tamro www.tamro.fi. 21.4.2020. Viitattu 14.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tamron kotisivut
- PHOENIX-konsernin kotisivut
- Pertti Mustonen: Tamro 100 vuotta. WSOY, 1995. ISBN 9789529062485.