Synchronous Digital Hierarchy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Synchronous Digital Hierarchy (SDH) on CCITT:n (nyk. ITU-T) standardi optiselle tiedonsiirrolle.[1] Synchronous Optical Network (SONET) on yhdysvaltalainen vastaava standardi.[1]

SDH/Sonet tarjoavat nopeamman ja halvemman siirtoverkkoyhteyden kuin perinteinen siirtoverkoissa käytetty PDH (Plesiochronous Digital Hierarchy). Lisäksi etuna on verkon joustavampi muunneltavuus.

Synkronisten verkkojen kehitys alkoi Yhdysvalloissa, jossa laadittiin SONET-standardit vuosina 1985–1988. SONET toimi myös pohjana ITU-T:n suosituksille, jotka määrittelevät SDH:n.

Siirtonopeudet määritellään ITU-T:n suosituksessa G.707, verkkosolmurajapinta suosituksessa G.708 ja kanavointimenetelmät suosituksessa G.709. Näihin kolmeen suositukseen perustuu muun muassa SDH:n kanavointi- ja kehysrakenne.

SDH- verkossa on hierarkia eri nopeuksille. Tällä hetkellä on standardoitu neljä eri siirtomoduulia, joita kutsutaan nimellä STM-N, jossa N = 1, 4, 16 tai 64.

Mitä suurempi N (esimerkiksi STM-16), sitä suurempi kapasiteetti ja bittinopeus. N:ät ovat aina 155 Mbit/s monikertoja seuraavasti:

Hierarkiataso Nopeus Mbit/s

  • STM-1 155, 520
  • STM-4 622, 080
  • STM-16 2488, 320
  • STM-64 9953, 280

Suurimmat nopeudet on tarkoitettu käytettäviksi runkoverkoissa ja pienemmät alue- ja paikallisverkoissa.

  • G.803 Architecture of transport networks based on the synchronous digital hierarchy (SDH)
  • G.810 Definitions and terminology for synchronization networks
  • G.810 Corrigendum 1 (10/01) to Recommendation G.810
  • G.811 Timing characteristics of primary reference clocks
  • G.783 Characteristics of synchronous digital hierarchy (SDH) equipment functional blocks
  • G.784 Management aspects of synchronous digital hierarchy (SDH) transport network elements
  1. a b SONET/SDH Interfaces Overview Juniper. Viitattu 19.6.2018.