Supraventrikulaarinen takykardia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Supraventrikulaarinen takykardia (SVT) tarkoittaa nopealyöntisyyskohtausta. Sen synnyttävä rakenne sijaitsee sydämen eteisissä, eteis-kammiosolmukkeessa tai eteis-kammiorajassa.lähde?


Syy ja oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin syy on kiertoaktivaatio esimerkiksi sydämen eteissä. Toinen mekanismi voi olla lisääntynyt automaatio sydämessä ennen kammiota. 1–3 ihmisellä tuhannesta on ylimääräinen oikorata eteisen ja kammion välillä eli Wolff–Parkinson–Whiten eli WPW-oireyhtymä. Diagnoosi tehdään EKG:llä.lähde?

Oireena on nopea syke sydämessä; yleisemmin 140–220 lyöntiä minuutissa. Tähän voi liittyä heikotusta tai huimausta.lähde?

Usein auttaa vagussimulaatio eli esimerkiksi kasvojen pesu kylmällä vedellä. Myös kylmä suihku, veden juominen tai asettuminen selin makuulle voi lakkauttaa kohtauksen. Mikäli kohtaus ei mene itsestään ohi edellä mainittujen keinojen avulla, saatetaan tarvitaan lääkkeitä, kuten adenosiiniä, ja on suositeltavaa hankkiutua lääkärin vastaanotolle. Vaikeimmissa tapauksissa (oireita/kohtauksia ilmenee usein, ne kestävät vähintään viisi minuuttia kerrallaan jne.) voidaan tarvita sähköistä rytminsiirtoa.[1] SVT voidaan hoitaa myös ablaatiossa. Tässä operaatiossa potilas on hereillä koko ajan, potilaan sydämeen mennään reisivaltimon kautta, niin sanottu noitahermo paikallistetaan ja poltetaan poikki. Toimenpide on kivuton.lähde?

  1. Markku Mäkijärvi, Supraventrikulaariset takykardiat 6.5.2011 Ebm-guidelines.com (Arkistoitu – Internet Archive) (https://archive.is/b1YVe Arkistoitu artikkeli)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]