Sosiaaliturvan alikäyttö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sosiaaliturvan alikäyttö on sosiaalipoliittinen ongelma, jossa toimeentulotukeen oikeutettu jättää hakematta tukea. Tuen hakematta jättäminen koskee usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Toimeentulotuen alikäyttäjiä saattaa olla yhtä paljon kuin toimeentulotuen saajia. Syitä sosiaaliturvan alikäyttöön ovat, että tukea ei haluta, osata tai kehdata hakea.[1] Sosiaaliturvan alikäyttöä aiheuttavat byrokratia, häpeä ja tietämättömyys.[2]

Sosiaaliturvan alikäyttö on suurempi ongelma kuin sosiaaliturvan väärinkäyttö.[1] Toimeentulotuen alikäyttö tulee myös yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin se säästynyt rahasumma, joka on koitunut siitä, ettei etuutta ole haettu.[3] Vuonna 2015 jopa 100 000 suomalaista jätti hakematta toimeentulotukea. Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi kriisiavuksi talousvaikeuksissa kamppaileville henkilöille. Seurauksena henkilön rahavaikeuksista voi tulla vaikeasti selvitettävä vyyhti.[3]

Sosiaaliturvan alikäyttöä on yritetty ratkaista siirtämällä toimeentulotuen hakeminen sosiaalitoimistolta Kelalle vuodesta 2017 alkaen.[1] Yhtenä uudistuksen huonona puolena pidetään, että kaikki eivät osaa hakea kirjallisella hakemuksella toimeentulotukea Kelalta. Sosiaalityö- ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuus -tutkimuksessa haasteltujen sadan henkilön pohjalta on pääteltävissä, että jopa kolmasosa toimeentulotukeen oikeutetuista tarvitsee paljon apua etuuden hakemisessa.[3] Lännen Median kyselyn mukaan toimeentulotuen siirtäminen Kelalle on vähentänyt sosiaaliturvan alikäyttöä.[4]

Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen saattaa lisätä sosiaaliturvan alikäyttöä, kun järjestelmästä tulee monimutkaisempi.[5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]