Siperiankissa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli on ainakin osittain kopioitu sanatarkasti lähteestä. |
| Siperiankissa | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa: |
 Venäjä |
| Rodun syntyaika: | 1000-luku |
| Rodun lyhenne: | SIB |
| Kategoria: | II |
| Muita nimityksiä: |
siperialainen metsäkissa Neva masquerade |
| Ulkonäkö ja terveys | |
| Turkki: | puolipitkä |
| Paino: |
naaras 3,5–4,5 kg uros 5–8 kg |
| Elinikä: | 16–20 vuotta |
Siperiankissa on kissarotu, joka tunnetaan myös siperialaisena metsäkissana. Se on metsäkissojen roturyhmän jäsen. Muita ryhmän rotuja ovat maine coon ja norjalainen metsäkissa. Nämä rodut kestävät rankkojakin olosuhteita. Ensimmäinen siperiankissa tuotiin Suomeen vuonna 1992, minkä jälkeen rodun suosio on kasvanut vuosi vuodelta.[1] Suomessa siperiankissoja oli vuonna 2014 noin 500, ja rotuyhdistyksiä on perustettu kaksi.
Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kissaliitto kuvaa rotua seuraavasti: ystävällinen, älykäs ja ihmisiin kiintyvä rotu, mutta sillä riittää myös omaa tahtoa. Se on leikkisä, aktiivinen, hyvä kiipeilijä ja hyppääjä. [1]
Siperiankissa sopeutuu hyvin sisäkissaksi ja viihtyy hyvin lasten, muiden kissojen ja lemmikkien seurassa.[1]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siperiankissat kuuluvat puolipitkäkarvaisiin kissoihin. Niillä on paksu aluskarva ja päällysturkki, joka suojaa sateelta. Kesäturkki ja talviturkki eroavat suuresti toisistaan kesäturkin ollessa huomattavasti lyhyempi. Siperiankissan kehittyminen täysikasvuiseksi vie 4–5 vuotta.[1] Siperiankissat, maine coonit ja norjalaiset metsäkissat ovat niin kutsuttuja luonnollisia rotuja, eli ihminen ei ole juurikaan puuttunut niiden pääpiirteisiin. Muun muassa juuri tästä syystä rotu on melko terve. Yhä edelleen on mahdollista rekisteröidä noviisiksi kissa, joka on syntynyt tietyllä alueella Venäjällä. Siperiankissa on kooltaan keskikokoinen tai suuri, urokset ovat naaraita isompia. Siperiankissan pää on hieman leveä, ja profiilissa on kevyt painauma. Korvat ovat pienet ja sijaitsevat kaukana toisistaan. Tassut ovat suuret ja pyöreät. Kaikki silmien värit ovat sallittuja, mutta vihreä on etusijalla. Kaikki värit on hyväksytty paitsi naamiovärit (oma rotunsa Neva masquerade), suklaa, kaneli, lila ja beige eikä valkoisen määrää ole rajattu. Siperiankissa on jaettu yhdeksään väriryhmään kuten maine coon, norjalainen metsäkissa ja turkkilainen angora.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Siperian kissa Suomen Kissaliitto ry. Arkistoitu 13.6.2015. Viitattu 12.7.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Siperiankissat ry
- Siperiankissan Ystävät ry (SIBY ry)
- FIFe:n rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- CFA:n rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- TICA:n rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- AACE:n rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ACFA:n rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ACF:n rotumääritelmä (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)