Siirtolaisuus Eurooppaan
Euroopassa asui vuonna 2020 yli 40 miljoonaa Euroopan ulkopuolelta muuttanutta siirtolaista. Heistä yli puolet on syntynyt Aasiassa, 11 miljoonaa Afrikassa, 5 miljoonaa Latinalaisessa Amerikassa tai Karibialla, 2 miljoonaa Pohjois-Amerikassa ja lisäksi pieni määrä Oseaniassa.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siirtomaakauden aikana Etelä-Eurooppaan tuotiin orjia Afrikasta. Myöhemmin Eurooppaan muutti myös Amerikkaan vietyjen orjien jälkeläisiä. 1800-luvun aikana Euroopaan muutti hyvin vähän siirtolaisia samalla kun eurooppalaisia muutti runsaasti siirtomaihin. Siirtolaisuus Eurooppaan kasvoi 1900-luvulla huomattavasti, mihin oli viisi keskeistä syytä. Maailmansodat toivat Eurooppaan sotilaita ja työväkeä. Siirtomaavallan purkautuminen toi Eurooppaan paluumuuttajia ja heidän liittolaisiaan. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa kaipasi työvoimaa, jota houkuteltiin entisistä siirtomaista ja muualtakin Euroopan ulkopuolelta. Poliittista turvapaikkaa Länsi-Euroopasta hakevien määrä kasvoi kylmän sodan aikana voimakkaasti. Eurooppaan muutettiin paljon myös kulttuurisista ja koulutuksellisista syistä.[2]
Euroopassa asuvien mutta Euroopan ulkopuolella syntyneiden ihmisten lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuosien 1990–2020 välillä, sillä vuonna 1990 Euroopassa asui vain 20 miljoonaa ensimmäisen polven siirtolaista.[1]
Vuosina 2014–2015 koettiin niin sanottu Euroopan pakolaiskriisi tai Euroopan siirtolaiskriisi, jossa suuri määrä Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähteneitä pakolaisia ja siirtolaisia pyrkii Eurooppaan hakeakseen turvapaikkaa.[3] Vuoden 2015 alkupuolella turvapaikanhakijoiden pääreitit kulkivat Välimeren yli Italiaan sekä Egeanmeren saariston ja Balkanin kautta kohti Keski-Eurooppaa.[4][5][6]
Merkitys ja vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotkut pitävät siirtolaisuutta Euroopalle välttämättömänä, koska ilman maahanmuuttoa maanosa vanhenee ja sen työtä tekevä väestö pienenee, mikä uhkaa palveluita ja taloutta. Maahanmuuttokriitikoiden mukaan maahanmuutto uhkaa kantaväestön työpaikkoja ja vahingoittaa lähtömaita verottamalla niistä osaajia.[7] Joidenkin mukaan massamaahanmuutto uhkaa eurooppalaisten kulttuurien ja kansojen olemassaoloa.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Migration and Migrants: Regional Dimensions and Developments: Europe International Organization for Migration. Viitattu 13.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Migration from the Colonies to Western Europe since 1800 European History Online. Viitattu 13.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Migratory routes map (Katso arkistoitu kopio) 2016. Frontex. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Park, Jeanne: Europe’s Migration Crisis (Katso arkistoitu kopio) 23.9.2015. Council on Foreign Relations. Arkistoitu 2.5.2016. Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Dörrbecker, Maximilian: Map of the European Migrant Crisis 2015 (png) (Turvapaikkahakemukset 1.1.–30.6.2015 Euroopassa ja pakolaisten pääreitit. Frontex, Eurostat) 8.10.2015. Wikimedia. (englanniksi)
- ↑ Metelinen, Sami: ”Tämä on kansainvaellus” – tuhannet pyrkivät Keski- ja Pohjois-Eurooppaan Verkkouutiset. 24.8.2015. Arkistoitu 25.8.2015. Viitattu 16.9.2015.
- ↑ Seppälä, Lauri: Siirtolaisuus lääkitsee ikääntyvää Eurooppaa Ulkopolitiikka. 10.12.2011. Viitattu 13.5.2024.
- ↑ Zúquete, José Pedro & Marchi, Riccardo (toim.): Global Identitarianism, s. 1–4. London: Routledge, 2023. ISBN 978-1-032-04735-5. (englanniksi)
