Samariumoksidi
| Samariumoksidi | |
|---|---|
_oxide.jpg) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Sm2O3 |
| Moolimassa | 348,72 |
| Ulkomuoto | Keltainen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 2269 °C[1] |
| Kiehumispiste | 3780 °C[1] |
| Tiheys | 8,347 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Samariumoksidi (Sm2O3) on samarium- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään erikoislasien valmistukseen, ydintekniikassa, katalyyttinä ja muiden samariumyhdisteiden valmistukseen.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa samariumoksidi on vaaleankeltaista kiteistä ainetta[1][2]. Sen tavanomaisimman kiderakenteen alkeiskoppi on monokliininen, mutta siitä tunnetaan myös trigonaaliset ja kuutiolliset kidemuodot[3]. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee happoliuoksiin. Aine voidaan pelkistää samariumiksi kuumentamalla vedyn kanssa. Samariumoksidi absorboi neutroneita.[2][4][5]
Samariumoksidia voidaan valmistaa kuumentamalla samariumia ilmavirrassa 150 °C:n lämpötilaan. Yhdistettä muodostuu myös kuumennettaessa eräitä samariumyhdisteitä kuten samariumhydroksidia, -karbonaattia, -nitraattia tai -oksalaattia.[2]
- 4 Sm + 3 O2 → 2 Sm2O3
- Sm2(CO3)3 → Sm2O3 + 3 CO2
Samariumoksidia käytetään voimakkaasti infrapunasäteilyä absorboivissa erikoislaseissa, ydintekniikassa kontrollisauvoissa neutronien absorbointiin, samariumyhdisteiden valmistuksen lähtöaineena ja orgaanisen kemian synteeseissä katalyyttinä hapetettaessa alkoholeja aldehydeiksi tai ketoneiksi.[2][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–86. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.5.2022). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 807-808. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. (englanniksi)
- ↑ Holger Kohlmann: The crystal structure of cubic C-type samarium sesquioxide, Sm2O3. Zeitschrift für Naturforschung B, 2019, 74. vsk, nro 5, s. 433–435. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.5.2022.
- ↑ a b E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 524. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 963. Walter de Gruyter, 1994. (englanniksi)