Ryhmäajattelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ryhmäajattelu on prosessi, jossa jäsenet mukautuvat ryhmän ajatteluun eivätkä ajattele päätöstä itsenäisesti. Ryhmäajattelun ajatellaan vaimentavan kriittisen ja itsenäisen ajattelun sekä saattavan aiheuttaa itsesensuuria ja irrationaalisia tai huonoja päätöksiä.[1]

Ryhmäajattelusta (engl. groupthink) kirjoitti ensimmäisen kerran sosiologi William H. Whyte Jr. vuonna 1952. Aiheen tutkimusta kehitti 1970-luvulla psykologi Irving Janis. Hänen mukaansa ryhmäajattelu aiheutuu siitä, että ryhmässä toimivat ihmiset pyrkivät harmoniaan ja mukautumiseen. Ryhmäajattelun oireita ovat Janisin mukaan ryhmän kykyjen yliarviointi, ahdasmielisyys ja paine yhtenäisyyteen.[1] Ilmiön nimitys jäljittelee orwellilaisia käsitteitä kuten kaksoisajattelu ja uuskieli. Janis katsoi ryhmäajattelun johtavan samanlaiseen ajattelun rapautumiseen kuin Orwellin kuvaamassa dystopiassa.[2]

  1. a b ryhmäajattelu Tieteen termipankki. Viitattu 9.10.2022.
  2. Rajiv Shirali: The 'groupthink' contrarian Business Standard. 8.4.2020. Viitattu 10.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]