Ruumiinlämpö
Ruumiinlämpö on tasalämpöisen eläimen elimistön lämpötila. Elimistön ydinlämpö eli kehon sisäosien syvä ruumiinlämpö pysyy korkeana ja tasaisena ympäristön lämpötilasta riippumatta. Raajojen lämpötila on huomattavasti alhaisempi, ja ihmisellä alhaisin lämpötila on sormenpäissä ja varpaissa.[1]
Eläimet jakautuvat tasalämpöisiin ja vaihtolämpöisiin sen mukaan, onko niiden ruumiinlämpö vakio vai vaihteleeko se voimakkaasti ympäristön lämpötilan mukaan. Nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä. Niiden ruumiinlämpö pyrkii pysymään samana, mutta esimerkiksi sairastuminen tai liian pitkään kylmässä oleskelu ilman sopivaa suojaa voi nostaa tai laskea sitä. Vaihtolämpöiset eläimet, kuten matelijat, eivät tule toimeen kovin kylmässä vaan joutuvat lämmittelemään pitkiä aikoja tai vaipuvat horrokseen.
Ihmisen kainalosta mitattu normaalilämpötila oli saksalaisen August Wunderlichin vuonna 1837 julkaisemassa tutkimuksessa keskimäärin 37 °C vaihteluvälin ollessa 35,8–37,8 astetta. Yhdysvaltalaisessa Stanfordin yliopistossa vuosina 2007–2017 laaditun tutkimuksen mukaan ihmisen normaalilämpö on laskenut 160 vuotta kestäneen mittaushistorian aikana. 1800-luvun alussa syntyneiden miesten ruumiinlämpö oli lähes 0,6 astetta korkeampi kuin 2000-luvun alussa syntyneillä. Naisten normaalilämpö on niin ikään 0,32 astetta alhaisempi kuin 1890-luvulla.[2][3]
Naisilla ruumiinlämpö vaihtelee noin 0,5 °C kuukautiskierron mukaan; korkeimmillaan lämpö on kuukautiskierron keskivaiheella, kun munasolu irtoaa.[4] Vilkkaamman aineenvaihdunnan takia lasten ruumiinlämpö on korkeampi kuin aikuisten, ja aikuisilla ruumiinlämpö on naisilla keskimäärin 0,3 astetta korkeampi kuin miehillä.[5] Kuume nostaa lämmön tavallista korkeammalle.
Hypotermia eli liian alhainen ruumiinlämpö liittyy tilanteeseen, jossa ihminen on ollut pitkään kylmässä, ja sen vuoksi ruumiinlämpö laskee. Vastaavasti lämpöhalvauksen aiheuttaa ulkoinen tekijä, joka nostaa ruumiinlämpöä. Se ei kuitenkaan tarkoita kuumetta, joka taas aiheutuu siitä, että elimistön oma lämmönsäätely on poikkeava esimerkiksi viruksen tai bakteerin aiheuttaman tulehduksen vuoksi.[6]
Normaalioloissa esiintyvää alilämpöä ei lääketiede tunne lainkaan. Jos lämpö on tavallista matalampi, yleensä syynä ovat mittausolosuhteet. Kainalolämpö on 0,6 °C alhaisempi kuin tarkempi peräsuolesta tai suusta mitattu lämpötila.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sand, Olav & Sjaastad, Oystein V. & Haug, Egil & Bjålie, Jan G.: Ihminen: Fysiologia ja anatomia, s. 438. Suomentanut Raila Hekkanen. Sanoma Pro, 2014. ISBN 978-952-63-0898-2.
- ↑ Ihmisten ruumiinlämpö on laskenut tasaisesti 160 vuodessa (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
- ↑ Opitko sinäkin, että normaalilämpö on 37 astetta? Ei ole enää www.iltalehti.fi. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b Alilämpö Lääkärikirja Duodecim 16.2.2015.
- ↑ Mikä on ihmisen normaali ruumiinlämpö? Helsingin Sanomat, Tiede 12.6.2012 [vanhentunut linkki] (Arkistoitu linkki)
- ↑ Lämpöhalvaus ja auringonpistos (hypertermia) Lääkärikirja Duodecim 26.6.2015.