Ristlahden taistelu

Ristlahden taistelu tai Ristilahden taistelu käytiin heinäkuun lopulla 1614 Uukuniemen Ristlahdella Hans Munckin johtamien ruotsalaisten joukkojen ja venäläisten ja karjalaisten joukkojen välillä. Taistelu päättyi venäläisten tappioon ja nämä vetäytyivät sitten Aunukseen. Taistelun seurauksena Käkisalmen lääni jäi Ruotsin haltuun, kun Stolbovan rauha solmittiin 9. maaliskuuta 1617.

Vuonna 1609 Venäjän tsaari Vasili IV Šuiski oli luvannut Viipurin sopimuksessa Ruotsille Käkisalmen linnan ja läänin vastineeksi sotilaallisesta avusta. Jakob De la Gardien johtamat ruotsalaisjoukot tukivat tsaari Vasilia valtataistelussa Puola-Liettuaa ja toista Vale-Dmitriä vastaan. Kun tsaari Vasili syöstiin vallasta vuonna 1610, Venäjä kieltäytyi luovuttamasta Käkisalmen lääniä ja Ruotsi aloitti sen vuoksi sodan Venäjää vastaan. Ruotsalaiset valtasivat Jakob De la Gardien johdolla Käkisalmen linnan maaliskuussa 1611 ja Pähkinälinnan huhtikuussa 1612 ja sai näin Käkisalmen läänin eteläosan haltuunsa. Sotatoimet siirtyivät sitten läänin pohjoisiin osiin, joissa karjalaiset ja venäläiset sissijoukot tekivät vastarintaa. Sissien tukikohtana oli tällöin Sortavala.

Hans Munckin johtamat ruotsalaiset joukot lähtivät heinäkuussa 1614 etenemään Käkisalmelta pohjoiseen kohti Aunusta. Munckin ollessa joukkoineen Kurkijoella 27. heinäkuuta hän sai sinne tiedon, että Käkisalmen lääniä takaisin valtaamaan tulleet venäläiset joukot olivat lähestymässä. Ristlahden taisteluun osallistui Ristlahdella tapahtui taistelu, jossa venäläisten puolella osallistui 400 streltsiä (ampujaa) ja 200 kasakkaa ja heitä tukemassa 100 paikallista karjalaista miestä. Venäläiset saapuivat taistelupaikalle vesitse lotjilla. Kun Munckin joukot olivat voittaneet venäläiset Pyhäjärven rannalla käydyssä taistelussa, venäläiset vetäytyivät paikalta lotjissaan. Kolme lotjaa upposi liikakuormituksen takia, ja ruotsalaiset saivat vallattua kaksi lippua. Ruotsalaiset seurasivat sitten rantoja pitkin järvellä lotjilla vetäytyviä venäläisiä. He törmäsivät venäläisten Uukuniemen Ännikänniemeen rakentamaan pieneen linnakkeeseen, ja käydyssä tulitaistelussa Munck haavoittui. Venäläiset joutuivat kuitenkin lopulta vetäytymään Aunukseen. Ruotsalaiset yrittivät myöhemmin vallata myös Aunuksen, mutta yritys epäonnistui ja sodan taistelut päättyivät yksittäisiä ryöstöretkiä lukuun ottamatta. Sota päättyi Stolbovan rauhan solmimiseen 1617.

Ristlahden taistelupaikalla paljastettiin taistelun muistomerkki 22. elokuuta 1937. Muistomerkin oli suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, ja muistomerkin pronssireliefit teki kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Talvisodan jälkeen taistelupaikka ja muistomerkki jäivät Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Muistomerkin pronssireliefit irroitettiin kuitenkin, ja myöhemmin ne kiinnitettiin Suomen puolelle pystytettyyn uuteen taistelun muistomerkkiin. Uusi muistomerkki paljastettiin Suomen puolella rajaa 5. kesäkuuta 1982. Se sijaitsee Uukuniemen kirkon lähellä muutaman kilometrin päässä Ristlahden taistelupaikasta. Venäjän puolella paljastettiin vuonna 2014 Ristlahden taistelun muistolaatta, jossa on kaiverrettuna alkuperäisen muistomerkin reliefien kuvat. Tämä muistomerkki sijaitsee Kurkijoen museon pihassa.^{tarvitaan parempi lähde}

Aiheesta muualla

• Uukuniemen juhlat 22.8.37, Rajan turva : Sortavalan suojeluskuntapiirin äänenkannattaja, 1.8.1937, nro 8, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Vanhoja sotavarustuksia Laatokan Karjalassa. "Sastavin Skantzi" ennen ja nyt, Hakkapeliitta, 15.11.1938, nro 46, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot