Reino Uusisalmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reino Uusisalmi
Kansanedustaja
6.4.1945–14.6.1945
Ryhmä/puolue SKDL
Vaalipiiri Lappi
Henkilötiedot
Syntynyt12. heinäkuuta 1898
Kittilä
Kuollut14. kesäkuuta 1945 (46 vuotta)
Helsinki
Ammatti maanviljelijä

Edvard Reinhold (Reino Edvard) Uusisalmi (12. heinäkuuta 1898 Kittilä14. kesäkuuta 1945 Helsinki oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuonna 1945.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reino Uusisalmen vanhemmat olivat August ja Beada Uusisalmi. Kansakoulun käytyään hän oli metsätöissä. Uusisalmi kiinnostui jo nuorena yhteiskunnallisista asioista. sisällissodan aikana hän liittyi vapaaehtoisena valkoisen armeijan Sallan rykmenttiin taistellakseen venäläistä sortovaltaa vastaan ja ajakseen heidät pois maasta. Kun sodan todellinen luonne pian selvisi Uusitalo tajusi joutuneensa "metsäherrojen" puolelle ja palasi parin kuukauden kuluttua pettyneenä kotiinsa. Taisteluihin hänen ei tiedetä osallistuneen. Saatuaan tietoa sodan tapahtumista Etelä-Suomessa Uusisalmen kerrotaan muuttuneen entistä katuvaisemmaksi ja laittaneen lopulta sanomalehteen ilmoituksen, jossa pyysi anteeksi asettumistaan väärälle puolelle.[2]

Anteeksipyyntönsä jälkeen Uusisalmesta tuli yksi Kittilän työväenyhdistyksen johtohahmoista.[2] Hän työskenteli kirvesmiehenä ja muurarina ja oli sosialidemokraattien edustajana Kittilän kunnanvaltuustossa vuosina 1923–1928.[3] Uusisalmi oli myös suunnittelemassa ja rakentamassa Kittilän työväentaloa.[4] Vuosikymmenen lopussa Uusisalmi lähti kielletyn SKP:n toimintaan. Kesäkuussa 1930 Uusisalmi sai puolentoista vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta, kun Etsivä keskuspoliisi oli löytänyt Oulun piiriorganisaattori Yrjö Jääskelän hallusta hänelle kuuluneen salatunnuksen.[3][5] Uusisalmi vapautui Tammisaaren pakkotyölaitoksesta joulukuussa 1931, jonka jälkeen EK ei juurikaan ollut kiinnostunut hänen tekemisistään useaan vuoteen, vaikka hänen tiedettiin osallistuvan SKP:n toimintaan Kittilässä.[6]

1930-luvun lopussa Uusisalmi teki pesäeroa kommunisteihin ja oli taas mukana sosialidemokraattien toiminnassa osallistuen muun muassa vuoden 1939 puoluekokoukseen.lähde? EK:n seuraajaksi perustettu Valpo kiinnostui Uusisalmesta vasta talvisodan sytyttyessä ja joulukuun 1939 alussa hänet otettiin turvasäilöön. Toimenpidettä perustetiin Uusisalmen toiminnalla SKP:n Kittilän paikalliskomitean yhteysmiehenä ja organisoijana. Vapauduttuaan huhtikuussa 1940 Uusisalmi liittyi välirauhan aikana Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Kittilän osastoon. Jatkosodan alla Uusisalmi pidätettiin jälleen kesäkuun alussa 1941. Syyskuussa hänet komennettiin rangaistuspataljoonaksi muodostettuun Osasto Pärmiin ja sieltä pian Erilliseen työkomppaniaan.[3] Uusisalmi yritti vakuuttaa Valpolle koko sodan ajan jättäneensä SKP:n salaisen toiminnan.[7] Keväällä 1942 tehdyissä kuulusteluissa Uusisalmi kertoi kyllästyneensä poliittiseen toimintaan jouduttuaan istumaan jatkuvasti vankilassa. Hän kertoi myös hyväksyvänsä Suomen sisä- ja ulkopolitiikan, ja oli valmis puolustamaan maata aseellisesti vaikkei halunnutkaan natsi-Saksan joukkoja maahan.[8] Lokakuussa 1943 Uusissalmi siirrettiin huonontuneen terveydentilansa johdosta työpalveluksesta turvasäilöön, josta hän vapautui jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944.[3][9]

Vapauduttuaan Uusisalmi lähti mukaan SKDL:n toimintaan ja maaliskuun 1945 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi.[3] Uusisalmi ehti olla kansanedustajana vain reilut kaksi kuukautta. Uusisalmi kuoli aivohalvaukseen 46-vuotiaana kesäkuussa 1945. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Elsa Karppinen.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karhunen, Eero: Pohjola kommunismintorjunnan kenttänä : pohjoissuomalaiset kommunistit Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin kontrollin kohteena vuosina 1920–1944. Pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reino Uusisalmi Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 19.12.2007.
  2. a b Ylitalo, Jaakko: Reino-enoni tarina 8.1.2021. Sompio. Arkistoitu 10.2.2023. Viitattu 10.2.2023.
  3. a b c d e Karhunen 2021, s. 19–20.
  4. Ylitalo, Jaakko: ”Puoluepojan” saapuminen (vain tilaajille) 26.1.2021. Sompio. Arkistoitu 10.2.2023. Viitattu 11.2.2023.
  5. Karhunen 2021, s. 33.
  6. Karhunen 2021, s. 48.
  7. Karhunen 2021, s. 72.
  8. Karhunen 2021, s. 67.
  9. Karhunen 2021, s. 76.
  10. † Kansanedustaja R. E. Uusisalmi. Laatokka, 15.6.1945, nro 135, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.2.2023.