Plusterveys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
PlusTerveys Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1978
Toimitusjohtaja Tiina Ristola[1]
Puheenjohtaja Ossi Pohjola[1]
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Toimiala terveydenhuoltopalvelut
Liikevaihto 121 milj. € (2015)
94 milj. € (2020)[2]
Henkilöstö 1 063 (2020)[2]
Emoyhtiö PlusTerveys Oy
Tytäryhtiöt PlusTerveys Hammaslääkärit Oy, PlusTerveys Lääkärit Oy, PlusTerveys Kvalident Oy
Kotisivu PlusTerveys

PlusTerveys Oy on yksityinen, suomalainen terveyspalveluyritys, joka tarjoaa suun terveydenhuoltopalveluita sekä lääkäri- ja fysioterapiapalveluita. PlusTerveys toimii vuonna 2021 kaikkiaan 133 toimipisteessä, joista 112:ssa on hammaslääkäripalveluja.[3]

PlusTerveys-konserniin kuuluvat emoyhtiönä PlusTerveys Oy ja tytäryhtiöinä PlusTerveys Hammaslääkärit Oy ja PlusTerveys Lääkärit Oy.[1] Helsingissä ja Espoossa toimiva hammaslaboratorio PlusTerveys Kvalident Oy myytiin vuonna 2022 taitteessa Hohde-hammaslääkärikonsernille[4].

Plusterveys oli vuonna 2010 vielä Suomen kolmanneksi suurin terveyspalvelualan yritys Suomen Terveystalon ja Attendo MedOne Oy:n jälkeen.[5] Vuonna 2018 konsernin suurin yhtiö PlusTerveys Hammaslääkärit Oy oli liikevaihdoltaan kymmenenneksi suurin sote-palveluyritys Suomessa[6].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PlusTerveys Oy aloitti toimintansa vuonna 1978 Ky Suomen Hammashuoltona. Ideana oli, että hammaslääkärit olisivat yhtiössä työsuhteessa ja harjoittaisivat vastaanottotoimintaa yhtiön puitteissa, jolloin eläke- ja sosiaaliturva saataisiin samalle tasolle kuin palkansaajilla. Mallina oli ruotsalainen, lääkäreiden perustama Praktikertjänst.

Vuonna 1984 korkein hallinto-oikeus päätöksellään katsoi yhtiön eri verovelvolliseksi ja hammaslääkärit siten palkansaajiksi. Näin oli varmistettu mahdollisuus harjoittaa vastaanottotoimintaa yhtiömuodossa työsuhteessa.

Lääkärit liittyivät mukaan vuonna 1986, kun perustettiin Ky Suomen Lääkäripalvelut. Molemmat kommandiittiyhtiöt muutettiin myöhemmin osakeyhtiöiksi, ja vuonna 2006 yhtiöt sulautuivat PlusTerveys Oy:ksi.[7]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PlusTerveyden omistavat yhtiössä työskentelevät hammaslääkärit, lääkärit, fysioterapeutit ja hammasteknikot. Toiminnassa ei ole mukana pääomasijoittajia.

Yrityksen monimutkainen osakeomistusjärjestelmä herätti 2010-luvun keskivaiheilla verottajan kiinnostuksen. Oikeus osakkeiden omistamiseen oli vain tulosvastuuasemassa olevilla, ja osakkeista saattoi joutua luopumaan jos tulostavoitteet eivät täyttyneet. Yritys kuitenkin väitti, ettei osakeomistus riipu työpanoksesta, jolloin lääkärit saattoivat siirtää osan työtuloistaan työnantajansa osakkeisiin ja nostaa tuloja kevyesti verotettuina osinkoina. Verottaja katsoi näiden tulojen olevan tulospalkkauksen luonteisia työpanososinkoja, joita kuuluu verottaa ansiotuloina. Plusterveys valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen mutta hävisi jutun maaliskuussa 2019 eikä saanut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Vuodesta 2018 yritys on käsitellyt osinkoja työpanososinkoina, mutta vuosilta 2014–2017 yrityksen lääkäreille aiheutui suuret jälkiverot. Lääkäreitä on lähtenyt yrityksestä, ja yritys on ostanut heiltä omia osakkeitaan pois.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Plusterveys-konsernin organisaatio plusterveys.fi. Viitattu 6.9.2021.
  2. a b PlusTerveys Oy IS Taloussanomat, Yrityshaku. Viitattu 6.9.2021.
  3. Plusterveyden avainluvut plusterveys.fi. Viitattu 6.9.2021.
  4. Hohde-konserniin kuuluva Loisto laboratoriot jatkaa kasvuaan ja ostaa Plusterveys Kvalidentin hammashohde.fi. 1.7.2022. Viitattu 23.3.2024.
  5. Taulukko 9. Suurimpia terveyspalvelualan (TOL 86) yrityksiä vuonna 2010. Lähde: Asiakastieto Oy. Sanna Hartman, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialapäällikkö, Uudenmaan ELY-keskus: Terveyspalvelut, toimialaraportti, s. 22. Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö • Työ- ja elinkeinokeskus • Tekes • Finpro • Matkailun edistämiskeskus • Lapin liitto, 2011. ISBN 978-952-227-589-9. Raportin verkkoversio (pdf) (viitattu 29.9.2012).
  6. Missä mennään sote-toimiala? Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaraportti, s. 67. Taulukko.. Työ- ja elinkeinoministeriö, 2020. ISBN 978-952-327-480-8. Raportin verkkoversio (PDF) (viitattu 11.4.2024).
  7. PlusTerveys Oy:n vaiheet PlusTerveys Oy. Arkistoitu 11.5.2010. Viitattu 1.10.2012.
  8. Kauppalehti: Veroriita sai aikaan lääkäreiden joukkopaon PlusTerveydestä. Mediuutiset, 6.10.2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.9.2021.
  9. Vehkaoja, Mikael: Verottajan silmukka kiristyy: PlusTerveys hävisi hallinto-oikeudessa – hammaslääkäreille tulossa miljoonien mätkyt?. Seura, 7.3.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.9.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]