Paukkajanvaaran kaivos

Paukkajanvaaran uraanikaivos sijaitsi Enossa Pohjois-Karjalassa ja se oli toiminnassa 1958–1961. Uraanikaivos löytyi 1957 lähetetyn kansannäytteen perusteella. Malmia louhittiin toiminta-aikana 40 325 tonnia ja sen uraanipitoisuus oli keskimäärin 0,14 %. Uraania tuotettiin yhteensä 40 tonnia. Kaivoksen omisti Atomienergia Oy 1957–1973. Paukkajanvaaran kaivos jäi pilottivaiheeseen ja niinpä myös louhitut malmimäärät olivat pieniä.

Kaivoksen toiminta kuitenkin lopetettiin ennen aikojaan jolloin radioaktiivisia aineita levisi laajalle ympäristöön, kun kukaan ei hoitanut kaivoksen siivoustöitä.^lähde?

Säteilyturvakeskuksen vuonna 1984 tekemässä selvityksessä säteilyarvot olivat alueella vielä yli 20 vuotta kaivoksen sulkemisen jälkeen 0,9–9,3 µSv/h. Luonnollinen taustasäteily Suomessa vaihtelee välillä 0,04–0,30 µSv/h.

Paukkajanvaara oli Suomen ensimmäinen sisäinen radiologisen saastumisen tapahtuma uraanikaivostoiminnassa.

Malmia louhittiin kahdesta paikasta. Kunnansuon esiintymän yläosa louhittiin avolouhoksena 1958–1959 ja Mårtenssonin esiintymä louhittiin ensin avolouhoksena 1958–1959 ja sitten maan alla aina 40 metrin syvyyteen saakka 1960–1961. Loppuvaiheessa kaivoskuilu oli 96 metriä syvä, ja siitä lähti louhintatunneleita ainakin 40 ja 60 metrin syvyyksistä. Uraanimalmin alkurikastus tehtiin kaivoksella ja rikaste kuljetettiin sitten tynnyreissä pääasiassa Ruotsiin. Kaivos suljettiin kesällä 1961. Tuotantorakennukset purettiin 1970-luvun lopulla.

Suljettu kaivosalue kunnostettiin 1993 Säteilyturvakeskuksen aloitteesta. Mårtenssonin esiintymän kaivoskuilu räjäytettiin umpeen ja jätealue tasattiin sekä peitettiin 1,5–2 metrin paksuisella moreeni- ja savikerroksella. Näiden avulla luodaan biologis-mekaaninen suodatin, joka estää uusien, keinotekoisesti luotujen aktivoitumis- ja hajoamistuotteiden tytärnuklidisarjojen leviämisen luontoon. Saven ollessa luonnostaan raskasmetalleja sitova, voidaan luoda myös kemiallis-mekaaninen sidosmekanismi aineiden biologisen ja kemiallisen leviämisen hidastamiseksi.

Katso myös

• Sidosenergia
• Talvivaaran kaivoksen uraanipäästöt

Lähteet

• STUK-B-VALO 61 (Arkistoitu – Internet Archive) 1984 tutkimus
• Geological Survey of Finland uranium Database : Paukkajanvaara (Arkistoitu – Internet Archive)
• GTK Tietoaineisto : Suomen kaivosteollisuus : Uraanikaivokset (Arkistoitu – Internet Archive)
• Säteilyturvakeskus: Uraanikaivokset
• Alfred Colpaert : The Forgotten Uranium Mine of Paukkajanvaara, North Karelia, Finland. Nordia Geographical Publications 35: 2, 31–38