Oriveden rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Orivesi
Perustiedot
Lyhenne Ov
Rataosa Tampere–Haapamäki,
Orivesi–Jyväskylä
Sijainti 61°39′00″N, 024°22′04″E
Osoite Asematie 17, 35100 Orivesi as
Kunta Orivesi
Vyöhyke C
Etäisyydet Jyväskylä 112,7 km
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki
Taajamajunat Tampere–Keuruu, Tampere-Haapamäki-Seinäjoki (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne raakapuunkuormaus
Pysäköinti ilmainen
Muut tiedot junakohtauspaikka
Asemarakennus
Materiaali puu
Lipunmyynti 1 automaatti ulkotiloissa
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
3 tavaraliiketeen kohtausraidetta,
1 kuormausraide

Oriveden rautatieasema (lyh. Ov) on Orivedellä sijaitseva rautateiden risteysasema, jossa rataosa Orivesi–Jyväskylä erkanee Tampere–Haapamäki-radasta. Tampereen suuntaan liikennöidään raiteelta 1, Jyväskylään ja Haapamäelle puolestaan raiteelta 2.[1]

Oriveden kautta kulkevan rautatien työmaa avattiin kesäkuussa 1879. Samaan aikaan kuitenkin kiisteltiin vielä Oriveden alueen ratalinjasta. Kuntakokouksessa esitettiin 28. heinäkuuta 1879, että rata rakennettaisiin Hiedan, Pappilan ja kirkonkylän kautta. Ratalinjan etuina nähtiin, että Pappilassa eli nykyisellä asemanseudulla muodostuisi yhteys Längelmävedellä liikennöiville laivoille ja kirkonkylässä eli nykyisessä Oriveden keskustassa rata risteäisi pääteiden kanssa. Onnistaipaleella asuva Juho Hörtsänä sekä Yliskylässä asuvat Kalle Säynäjoki ja Juha Kauppi vaativat rataa linjattavaksi Siitamasta suoraan Hirsilään Oriveden kirkonkylän länsipuolitse ja kieltäytyivät luovuttavasta työmaalle 40:tä pölkkyä manttaalia kohden, kuten rakennustöiden taloudellisesta tukemisesta oli yhteisesti sovittu asukkaiden kesken. Heidän mielestään suunnitellun ratalinjan alle jäisi runsaasti hyvää viljelysmaata, mutta toisaalta heidän oma linjausehdotuksensa olisi kulkenut heidän metsäalueidensa läpi, jolloin pölkkyjen siirto olisi ollut huomattavasti vaivattomampaa. Enemmistön kanta lopulta voitti ja rata päätettiin rakentaa kuntakokouksen alkuperäisen esityksen mukaisesti. Rautatie oli suunniteltu avattavaksi liikenteelle vuonna 1883, mutta se valmistui etuajassa ja väliaikainen liikenne voitiin aloittaa Orivedellä 22. marraskuuta 1882. Varsinainen vihkiäisjuhla pidettiin kuitenkin vasta 23. syyskuuta 1883.[2]

Ratalinjan lisäksi myös asemien sijainti aiheutti keskustelua. Rautatiehallitus esitti, että Oriveden rautatieasema rakennetaan Pappilaan, mutta kuntakokous vaati 14. lokakuuta 1879 aseman rakentamista kirkonkylään. Rautatiehallitus ei kuitenkaan taipunut vaatimukseen, vaan rakennutti aseman alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti Pappilaan vuosina 18811883. Se rakennettiin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaisesti, mutta sitä laajennettiin vuonna 1910 ja pieniä muutostöitä tehtiin myöhemminkin, mutta ulkoasu on säilynyt silti eheänä. Aseman ympäristössä on pieni puisto ja 1800-luvun lopulla syntynyttä asutusta. 1920-luvulla asemalle tuotiin lisää rakennuksia Terijoelta. Samalla vuosikymmenellä aseman nimi nousi puheenaiheeksi. Oriveden rautatieasema haluttiin nimetä Pappilan rautatieasemaksi, jolloin kirkonkylässä sijaitseva Oripohjan rautatieasema voitaisin nimetä Oriveden rautatieasemaksi, mutta nimenmuutokset eivät milloinkaan toteutuneet.[2][3]

Jo 1880-luvun alussa haluttiin saada asemalta rata myös satamaan, mutta sitä ei heti rakennettu. Vuonna 1888 Längelmäeltä kotoisin oleva maakauppias ja talonpoikaissäädyn edustaja Antti Mattila jätti valtiopäiville anomuksen ratayhteyden rakentamisesta. Rakennustöihin ryhdyttiin varsin nopeasti ja rata valmistui 15. syyskuuta 1890. Siitä tuli vajaan puolen kilometrin pituinen, ja sen päähän rakennettiin 210 metriä pitkä ja 13,5 metriä leveä satamalaituri.[2]

Orivedestä tuli risteysasema 1. joulukuuta 1946, jolloin käynnistyi henkilö- ja kokovaunukuormaliikenne Torkkeliin. Myöhemmin rata avattiin liikenteelle Jämsään asti ja lopulta 28. toukokuuta 1978 Jyväskylään. 1930-luvulla suunniteltiin haararataa myös Kuhmoisiin Päijänteen rannalle, mutta hanke sai varsin laimean vastaanoton, joten sitä ei ruvettu missään vaiheessa viemään ponnekkaasti eteenpäin.[2]

Pysäköintialueelta laiturille johtava moderni ylikulkusilta on valmistunut vuonna 2006.[4]

Asemarakennus on yksityisessä omistuksessa, ja se on osittain yksityiskotina. Asemarakennuksessa toimii verhoomo. [5][6]

Oriveden aseman alueella toimii Väyläviraston hallinnassa oleva puuterminaali. [7]

Oriveden kaupunki on käynnistänyt vuonna 2022 useita vuosia kestävän asemanseudun kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on mahdollistaa aseman läheisyyteen uutta asumista ja työpaikkoja sekä kehittää ympäristön viihtyisyyttä ja liikennejärjestelyjä. Kaupunki on aloittanut toimenpiteet aseman pysäköintijärjestelyjen uusimisella Väyläviraston kanssa vuonna 2022 toteutetulla yhteishankkeella. [8]

Kulttuuriympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden rautatieasema on valittu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. [4]

Oriveden asemaa vastapäätä Asematien varrella sijaitsee vuonna 1918 käydyn Oriveden taistelun muistomerkki. [9]

  1. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Orivesi.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d Hannu Sinisalo, Orivesi – maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi, s. 257–264, 1990
  3. Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993, http://www.nba.fi/rky1993/kohde643.htm
  4. a b RKY – Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 22.4.2024.
  5. Mirkka Tuominen: Oriveden asemarakennus on heräämässä henkiin - kurkistuksen tiloihin pääsi jo tekemään, kun Ukko-Pekka kävi kylässä Oriveden Sanomat. 22.10.2021. Viitattu 22.4.2024.
  6. Oriveden Sanomat: Vanhan asemarakennuksen syntymäpäivillä muisteltiin menneitä - “Tätä rataa pitkin on lähdetty sotaan ja Amerikkaan” Oriveden Sanomat. 2.10.2023. Viitattu 22.4.2024.
  7. Asukkaiden ”nuhjuisena” pitämälle Oriveden asemanseudulle suunnitellaan suuria muutoksia: 900 000 euron parkkipaikka, uusi kauppa ja satoja asukkaita lisää Aamulehti. 17.6.2022. Viitattu 22.4.2024.
  8. Asukkaiden ”nuhjuisena” pitämälle Oriveden asemanseudulle suunnitellaan suuria muutoksia: 900 000 euron parkkipaikka, uusi kauppa ja satoja asukkaita lisää Aamulehti. 17.6.2022. Viitattu 22.4.2024.
  9. Asematien katu- ja viherhuoltosuunnitelma. Oriveden kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus. Asematien pituusleikkaus. 14.12.2020. https://vayla.fi/mt-3261-asematien-parantaminen Viitattu 22.4.2024

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]