Oka-annoona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oka-annoona
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Magnoliales
Heimo: Annoonakasvit Annonaceae
Alaheimo: Annonoideae
Tribus: Annoneae[2]
Suku: Annoonat Annona
Laji: muricata
Kaksiosainen nimi

Annona muricata
L.

Katso myös

  Oka-annoona Wikispeciesissä
  Oka-annoona Commonsissa

Oka-annoona (Annona muricata) on annoonien (Annona) sukuun ja annoonakasvien heimoon kuuluva ainavihanta koppisiemeninen puulaji. Oka-annoonaa viljellään trooppisilla alueilla suurten, makeiden hedelmiensä vuoksi. Hedelmää kutsutaan suomeksi paitsi suvun yleisnimityksellä annoona, myös nimillä guanabana ja graviola, jotka ovat alun perin kasvin espanjan- ja portugalinkieliset nimet.[3]

Hedelmä on noin 30–40 cm pitkä, sen kuori on vihreä, paksu ja piikikäs. Hedelmä on muodoltaan usein epäsymmetrinen. Hedelmäliha on valkoista, 1–2 cm pitkät siemenet kiiltäviä ja mustia.

Oka-annoonan kypsää hedelmää voidaan syödä sellaisenaan, mutta useammin hedelmäliha puristetaan siivilän läpi, jolloin sitä voi käyttää pirtelöiden, jäätelön, hillojen, siirapin tai mehujen valmistuksessa. Siitä tehdään myös makeisia. Oka-annoonassa on tavallisesti hedelmän painosta noin kaksi kolmasosaa syötävää hedelmälihaa, hedelmän kuorta noin 20 %, siemeniä 8–9 % ja loput noin 4 % sitkeää hedelmäydintä.[3]

Hedelmä on parhaiten tunnettu trooppisessa Etelä-Amerikassa ja eteläisessä Aasiassa, jossa se on yleinen jälkiruokien ainesosa. Filippiineillä raakoja hedelmiä, joiden siemenet eivät ole vielä kovettuneet, käytetään myös vihanneksena.

Kasvin kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oka-annoona on pienehkö, 5–10 m korkeaksi kasvava ainavihanta puu. Se on yleensä suorarunkoinen, ja oksat ovat ylöspäin suuntautuneet nuorilla yksilöillä. Juuristo on matala ja sivusuuntaisesti leviävä. Kaarna on nuorena sileä ja harmahtavan ruskea, vanhemmiten uurteinen. Soikeat, yleensä 7–15 cm pitkät lehdet ovat kiiltäväpintaiset yläpinnalta, harmahtavan mattapintaiset alapuolelta. Lehdet ovat vastakkaisesti oksissa.

Suuret kukat ovat paksuilla varsilla kiinni oksissa. Kehälehtiä on kuusi kahdessa kerroksessa, kolme ulompaa ovat suurempia kuin sisemmät. Emejä on useita. Kukat ovat avoinna vain öisin, pölyttäjinä toimivat kovakuoriaiset. Syötävä hedelmä on yleensä 20–30 cm pitkä, joskus jopa 40 cm pitkä, lähes 20 cm leveä ja painaa yleensä noin 1,5–2 kg, mutta se voi painaa jopa 7 kg. Hedelmä on rakenteeltaan kerranaishedelmä, joka koostuu kukan useiden emien sisältämistä useista erillisistä siemenaiheista varren ympärillä.[3]

Oka-annoona kuuluu annoonien sukuun yhdessä muutaman muun trooppisen hedelmäpuun kanssa. Muita laajalti ruoaksi viljeltyjä annoonia ovat sokeriannoona eli kermaomena (A. squamosa) ja suomuannoona eli kirimoija (A. cherimola).

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oka-annoona on alun perin lähtöisin Etelä- ja Väli-Amerikasta. Se esiintyy luonnostaan subtrooppisissa ja trooppisissa alankometsissä, joiden keskilämpötila on 25–30 °C. Puu ei kestä pakkasta. Oka-annoonaa viljellään nykyisin hedelmiensä vuoksi paitsi trooppisessa Amerikassa myös varsinkin Aasiassa, ja viljelyn seurauksena sitä esiintyy lisäksi monilla trooppisilla alueilla viljelykarkulaisena.[3]

  1. Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Annona muricata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  2. Annonaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  3. a b c d Orwa C, Mutua A , Kindt R , Jamnadass R, Simons A.: Annona muricata Agroforestree Database:a tree reference and selection guide version 4.0. 2009. Viitattu 7.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]