Metyyliasetaatti
| Metyyliasetaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C3H6O2 |
| Moolimassa | 74,1 g/mol |
| Ulkomuoto | Neste |
| Sulamispiste | −98 °C (175 K) |
| Kiehumispiste | 57 °C (330 K) |
| Tiheys | 0,93 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Veteen 24,4 g/100ml (20 °C) |
Metyyliasetaatin kemiallinen kaava on C3H6O2 ja rakennekaava CH3COOCH3. Metyyliasetaatti on etikkahapon metyyliesteri.
Metyyliasetaatti on normaaliolosuhteissa helposti syttyvää olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen haju. Sen moolimassa on 74,1 g/mol, sulamispiste –98 °C, kiehumispiste 57 °C, tiheys 0,93 g/cm3, liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 24,4 g/100ml, leimahduspiste –13 °C c.c., itsesyttymislämpötila 455 °C ja CAS-numero 79-20-9.
Yhdistettä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Metyyliasetaatti on voimakas pelkistin ja reagoi hapettavien aineiden kanssa.
Devoton ja Tereton ovat metyyliasetaatin kaupallisia nimiä.
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metyyliasetaattia valmistetaan esteröimällä metanolia ja etikkahappoa happoakatalyytin läsnä ollessa. Metyyliasetaatin tärkein käyttökohde on liuottimena käyttäminen. Se liuottaa rasvoja, hartseja ja selluloosaa ja selluloosajohdannaisia. Sitä käytetään myös keinotekoisen nahan valmistuksessa ja nahan pehmentimenä kenkien valmistuksessa. Metyyliasetaatista voidaan valmistaa karbonylaatiolla eli reaktiolla hiilimonoksidin kanssa etikkahappoanhydridiä.[1][2][3]
Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyhytaikainen altistuminen metyyliasetaatille ärsyttää silmiä ja hengitysteitä sekä voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa. Pitkäaikainen tai toistuva altistuminen aineelle voi kuivattaa ihoa sekä aiheuttaa vaikutuksia näköhermoon, johtaen heikentyneeseen näkökykyyn.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Etyyliasetaatti C4H8O2
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 342. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Raj Sakamuri: Esters, Organic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 23.04.2013
- ↑ Dieter Stoye: Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 23.04.2013
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metyyliasetaatin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Methyl acetate (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Methyl acetate (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Methyl acetate (englanniksi)
- ChemBlink: Methyl acetate (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Methyl-acetate (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical – methyl acetate (englanniksi)