Matteo Carcassi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matteo Carcassi

Matteo Carcassi (1792, Firenze16. tammikuuta 1853, Pariisi) oli italialainen säveltäjä ja kitaristi.

Carcassi aloitti pianolla, mutta oppi soittamaan myös kitaraa jo lapsena. Vuonna 1810 Carcassi muutti Saksaan ja saavutti esiintymisillään nopeasti suurta menestystä. Vuonna 1815 hän asui Pariisissa ja toimi kitaran- ja pianonsoiton opettajana. Ollessaan konserttikiertueella Saksassa vuonna 1819 hän tapasi ensimmäisen kerran tulevan ystävänsä Antoine Meissonnierin. Meissonnier, joka oli Carcassin tavoin kuuluisa kitaristi, julkaisi useita Carcassin teoksia Pariisissa sijainneessa kustantamossaan.

Vuodesta 1820 eteenpäin Carcassi vietti suurimman osan ajastaan Pariisissa. Vuonna 1822 hän konsertoi Lontoossa saavuttaen suurta mainetta sekä taiteilijana että opettajana. Pariisissa Carcassi ei kuitenkaan yltänyt yhtä suureen menestykseen vielä pitkään aikaan; syynä tähän oli kenties hänen maanmiehensä, yleisön rakastaman Ferdinando Carullin läsnäolo.

Carcassi kävi jälleen Saksassa vuoden 1824 syksyllä. Tämän jälkeen hän esiintyi Lontoossa, missä hänen maineensa avasi ovia arvostetumpiin konserttisaleihin. Lontoosta Carcassi palasi takaisin Pariisiin. Seuraavien vuosien aikana hän teki useita konserttikiertueita Euroopan tärkeimpiin kulttuurikaupunkeihin. Vuonna 1836 Carcassi palasi lyhyeksi ajaksi konserttisaleihin, mutta lopetti esiintymisensä vuonna 1840. Hän kuoli Pariisissa vuonna 1853.

Vuonna 1836 Carcassi julkaisi kolmiosaisen metodin kitaralle (Méthode complète pour la Guitare, op. 59), jota käytetään edelleen opetuksessa. Carcassin tunnetuimmat teokset ovat luultavasti hänen 25 etydiään Etudes melodiques et progressives (op. 60), jotka ovat säilyttäneet suosionsa kitaransoitonopiskelijoiden keskuudessa nykypäiviin saakka. Carcassi myös sovitti monia suosittuja ooppera-aarioita kitaralle. Kaiken kaikkiaan hänen kitaratuotantoonsa kuuluu 300 sävellystä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]