Maija Karma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lastenkirjakuvittajaa. Suomalainen yhtye on nimeltään Maj Karma.
Maija Karma
Maija Karma vuonna 1965.
Maija Karma vuonna 1965.
Henkilötiedot
Syntynyt11. joulukuuta 1914
Mikkeli, Suomi
Kuollut23. lokakuuta 1999 (84 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Taiteilija
Ala Kuvittaja
Kuuluisimpia töitä Lastenkirjojen kuvituksia
Palkinnot

Ann-Maj Kaarina ”Maija” Karma (vuoteen 1931 Gustafson; 11. joulukuuta 1914 Mikkeli23. lokakuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen graafikko ja piirtäjä. Hän kuvitti paljon lastenkirjoja, joista tunnetuimpia ovat useat aapiset (Satuaapinen, Kultainen aapinen), Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -kirjat sekä Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu.[1]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karma syntyi Mikkelissä rautatieläisperheeseen. Hänen isänsä oli sähkötarkastaja Alfons Gustafson.[2] Hän muutti nimensä vuonna 1931 yhdessä sisarustensa kanssa Karmaksi.

Karma opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1935–1938 ja valmistui piirustuksenopettajaksi,[3] mutta ei koskaan ryhtynyt opettajaksi. Lisäksi hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalilla 1934–1935 ja Turun piirustuskoulussa 1938–1939. Hän oli myös Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssilla 1946–1947 ja Tuulikki Pietilän grafiikan jatkokurssilla 1957 ja kävi Vapaan taidekoulun kursseja 1940–1950-luvulla.

Työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karman taidonnäytteitä ovat muun muassa kaikki Marjatta Kurenniemen kirjat sekä suuri osa Kirsi Kunnaksen ja Zachris Topeliuksen kirjoista. Kaiken kaikkiaan Karma kuvitti uransa aikana yli 110 kirjaa. Hän teki kansikuvia myös lastenlehtiin, kuten Lasten Maailmaan. Koululaiseen hän piirsi 1950-luvulla sarjakuvaa Kaksoset, jota käsikirjoitti Aale Tynni. Lotta Svärd -lehteä hän kuvitti vuodesta 1939 alkaen lehden loppumiseen saakka vuoteen 1944.

Karma opiskeli Ateneumissa kuvaamataidonopettajaksi mutta alkoi kuvittaa satukirjoja jo 1930-luvulla. Esikuvikseen hän mainitsi Carl Larssonin ja Albert Edelfeltin. Karma sai Rudolf Koivu -palkinnon viisi kertaa 1950–1960-luvulla.[4] Palkinto sopi hänelle hyvin, sillä hän aloitteli kuvittajan uransa yhdessä Rudolf Koivun kanssa Raul Roineen Satuja -kirjaan.

Lea Pennasen Piilomaan pikku aasista Karma teki televisioversion vuonna 1977. Reijo Miettisen ohjaama piirrosseikkailu kertoo pikku aasista, joka etsii isäänsä Piilomaasta.

Maija Karma sai tunnustuspalkinnon elämäntyöstään 1980. Hänen uransa jatkui pitkään, ja vielä 1980-luvulla hän kuvitti Topeliuksen Vattumadon (1984), Valtterin seikkailut (1986) ja Adalmiinan helmen (1990). Karma maalasi myös muotokuvia.

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maija Karman kuvituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satuja, Raul Roine. Helsinki 1946, WSOY (Rudolf Koivun kanssa)
  • Tarina ritarista ja kirkonkellosta, Nelma Sibelius. Helsinki 1947, WSOY
  • Hyvät ystäväni, toim. Amicus. Helsinki, 1948 WSOY
  • Muuttolintujen mukana, Aino-Marja Räsänen. Helsinki 1948, WSOY
  • Lentävä hauki, Raul Roine. Helsinki, 1949 WSOY
  • Jali-kissan jouluaatto, Aili Konttinen. Helsinki, 1951 WSOY
  • Joulutontun kesäsatu, Aili Konttinen. Helsinki, 1951 WSOY
  • Oivallinen keinuhepo, Raul Roine. Helsinki, 1951 WSOY
  • Suomen lasten lukukirja, Kaisa Hälinen, Antero Valtasaari. Helsinki, 1952 WSOY
  • Sylvesterinillan satu, Aili Konttinen. Helsinki, 1952 WSOY
  • Taikasulka, Paula Mattila. Hämeenlinna 1952, Karisto
  • Oli ennen Onnimanni..., Marjatta Kurenniemi. Helsinki 1953, Tammi
  • Orriporrin talo, Aila Nissinen. Helsinki 1953, WSOY
  • Pirkko päättää, Ester Ahokainen. Helsinki 1953, Tammi
  • Koko kaupungin Vinski, Simo Puupponen alias Aapeli. Helsinki 1954, WSOY
  • Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla, Marjatta Kurenniemi. Helsinki 1954, Tammi
  • Myyrä Matikaisen malliauto, Aila Nissinen. Helsinki 1955, WSOY,
  • Satuaapinen, toim. Aale Tynni. Helsinki 1955, WSOY,
  • Kultainen aapinen, Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen. Helsinki 1956, WSOY,
  • Puuhiset, Marjatta Kurenniemi. Helsinki 1956, Tammi
  • Tiitiäisen satupuu, Kirsi Kunnas. Helsinki 1956, WSOY
  • Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja, Martti Haavio. Helsinki 1957, WSOY
  • Tiitiäisen tarinoita, Kirsi Kunnas. Helsinki 1957, WSOY
  • Koululaisen pieni postiopas. Helsinki 1957, WSOY
  • Pikkunoita, Annikki Setälä. Helsinki 1959, WSOY
  • Pien-Hauska, Kaija Pakkanen. Helsinki 1961, WSOY
  • Peukaloisen retket villihanhien seurassa, Selma Lagerlöf. Helsinki 1962, WSOY
  • Suomalainen satukirja 1. Helsinki 1962, WSOY
  • Agadirin pakolaiset, Aino-Marja Räsänen. Helsinki 1963, Valistus
  • Peten syntymäpäivä, Kaija Pakkanen. Helsinki 1963, WSOY
  • Taivas on sininen ja valkoinen, Aila Nissinen. Helsinki 1964, Otava
  • Me leijonat, Lea Pennanen. Helsinki 1965, Otava
  • Talitintin tornitalo, Aila Nissinen. Helsinki 1966, Otava
  • Andersenin kauneimmat sadut, H. C. Andersen. Helsinki 1972, Otava
  • Kaukana täältä, Marjatta Kurenniemi. Helsinki 1972, WSOY
  • Kurttunaamainen Leo, Aura Koivisto. Helsinki 1974, Otava

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirsi Ahola, 2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Rita Taskinen s. 181
  3. Rita Taskinen s. 181.
  4. Rudolf Koivu -palkinnon saaneet.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]