Luottovanki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luottovanki on yleensä hyvällä käytöksellä tiettyjä erivapauksia ansainnut vanki. Aikaisemmin luottovankeja käytettiin vankiloiden aputyövoimana. Esimerkiksi Kannaksen varavankilassa, joka toimi vain jatkosodan vuosina 19411944, luottovankeja käytettiin muun muassa hevosmiehinä. He saivat poistua vankilan alueelta tiukoilla ehdoilla – mutta vain työasioissa. Yleensä heitä ei kuitenkaan laskettu aivan yksin, vaan joukossa oli myös hevosmiehinä toimivia vartijoita. Samoin kapearaiteisella Konnunsuon-Muukon rautatiellä työskenteli runsaasti luottovankeja – ratahan oli nimenomaan vankilaa palveleva.

Sodan jälkeen käytäntö laajeni: kun työsiirtolat perustettiin, niiden ajatus oli nimenomaan se, että niissä oli vain yksi yhteinen vartija; vangeiksi valittiin juuri luottovankeja. Luottovangeilla oli aikoinaan omana tunnuksenaan keltainen kangasnauha vanginpuvun hihassa. Se poistui käytöstä työsiirtolajärjestelmän myötä. Sittemmin siirtolavangit saivat käyttää omia työvaatteitaan. Järjestelmää ollaan uusimassamilloin? yhdessä muun vankeinhoidon kanssa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]