Leivonnainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erilaisia leivonnaisia.

Leivonnainen on leipomalla tehty jauhopohjainen ruokatuote. Leivonnainen voi olla makea tai suolainen, mutta nimitystä käytetään yleisimmin makeista leivonnaisista.[1] Jotkin leivonnaiset ovat saavuttaneet perinneruoan aseman. Pientä leivonnaista sanotaan leivokseksi. Kahvin tai muun juoman kanssa usein syötyjä leivonnaisia sanotaan kahvileiviksi

Tietyt leivonnaiset liittyvät kiinteästi johonkin ajankohtaan. Esimerkiksi Suomessa syödään laskiaisena perinteisesti laskiaispullia, vappuna tippaleipiä ja jouluna piparkakkuja.

Useat leivonnaiset ovat saaneet nimensä jonkun henkilön mukaan tai ovat tulleet tunnetuksi yksittäisten tapausten johdosta. Aleksanterinleivos sai nimensä Aleksanteri I:n vierailtua Turussa. Pavlova-leivos taas sai nimmensä venäläisen ballerinan Anna Pavlovan herätettyä ihastusta australialaisessa keittiömestarissa. Sacherkakun kehitti itävaltalainen Franz Sacher. Myöhemmin kakusta kehitettiin pienempi versio, Sacherleivos. Napoleoninleivos oli nimetty alunperin kotikaupunkinsa Napolin mukaan ja myöhemmin se muotoutui Ranskassa muotoon Napoleon. Eräs tietyn henkilön mukaan nimetty leivonnainen on myös Runebergintorttu. Ranskasta peräisin oleva Bebe-leivos tuli tunnetuksi Suomessa, kun vaasalainen Svenssonin konditoria alkoi valmistaa sitä.[2] Suklaakakun eräs muoto on Ruotsissa 1970-luvulla syntynyt mutakakku.[3] Pienempiä suklaaleivonnaisia ovat esimerkiksi Yhdysvalloista peräisin olevat browniet.[4] Yhdysvalloista ovat peräisin myös muffinssit ja kuppikakut.[5] Kahvikakkuihin kuuluu hedelmäkakku, jonka englantilaisversio sopii joulupöytään.[6] Lähi-idässä perinteisesti tunnettu leivos baklava syntyi Assyriassa 800-luvulla ja levittäytyi lopulta Balkanin niemimaalle saakka. Kreikassa leivokseen alettiin käyttää filotaikinaa.[7] Eräs kakkumuoto on juustokakku, josta on esimerkki japanilainen valkosuklaata sisältävä juustokakku.[8]

Suolaisiin leivonnaisiin kuuluu monenlaisia piiraita, kuten ranskalainen kinkkupiiras quiche lorraine[9] Suolaisista piirakoista on esimerkki myös tanskalainen voileipäkakkumainen smörrebröd-lohipiirakka.[10] Varsinaisia voileipäkakkuja on monenlaisia, kuten vege-keikauskakku[11] Marokossa tunnetaan lehtitaikinasta tehty pastilla-piiras, joka on usein juhlaruoka.[12] Jotkut suolaiset leivonnaiset sisältävät juustoa. Ranskassa syntyi vehnäjauhoista tehdyt sämpylämäiset juustopallolevonnaiset, joiden pohjalta Brasiliassa ryhdittiin tekemään juustopalloleivonnaisia tapiokajauhoista.[13] Juustoisia pikkuleipiä ovat myös täytetyt pepperoni-juustokeksit.[14]

Yleisiä leivonnaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. leivonnainen Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.1.2016.
  2. Monet kuuluisuudet elävät leivoksissa 2.12.2009. Yle. Viitattu 12.5.2024.
  3. Maailman paras mutakakku Kinuskikissa. 14.8.2019. Viitattu 12.5.2024.
  4. Brownies Kinuskikissa. 21.11.2022. Viitattu 12.5. 2024.
  5. Muffinssit ja kuppikakut moneen makuun Valio. Viitattu 12.5.2024.
  6. Englantilainen hedelmäkakku Myllyn Paras. Lantmännen. Viitattu 12.5.2024.
  7. Tuhatlehtikakku, Baklava Myllyn Paras. Lantmännen. Viitattu 12.5.2024.
  8. Japanilainen kolmen aineksen juustokakku Yhteishyvä. S-ryhmä. Viitattu 12.5.2024.
  9. Ranskalainen kinkkupiiras-quiche lorraine Kinuskikissa. 25.9.2018. Viitattu 12.5.2024.
  10. Smörrebröd-lohipiirakka Kinuskikissa. 18.6.2018. Viitattu 12.5.2024.
  11. Suolainen vege-keikauskakku Kinuskikissa. 10.10.2022. Viitattu 12.5.2024.
  12. Ville Palonen: Marokkolainen ruoka Paradise Reporters Oy. Viitattu 12.5.2024.
  13. Brasilialaiset juustopallot Kinuskikissa. 7.9.2016. Viitattu 12.5.2024.
  14. Täytetyt pepperoni-juustokeksit kinuskikissa.fi. 2.10.2018. Viitattu 12.5.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]