Keskustelu:Tiheys
 |
Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita. |
??
|
Tälle sivulle ei tehty laatuarviota. |
tärkeä
|
Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi. |
(Ensimmäinen keskustelu)[muokkaa wikitekstiä]
Virheellistä/puutteellista tietoa Tiheys-artikkelissa
Termin NTP tulisi viitata normaalipaineeseen ja lämpötilaan, joka on p=101325Pa ja t=20°C. Nyt viitataan NTP:llä välillä lämpötilaan 0°C ja välillä 20°C. Esim ilman tiheys ilmoitetaan NTP t=0°C ja vedyn tiheys NTP t=20°C. Kun on kyse kaasuista, niin lämpötilalla on suuri vaikutus tiheyksiin ja ilmoitetut arvot eivät nyt ole vertailukelpoisia keskenään. Veden tiheys ilmoitetaan myös 1000kg/m3, mutta ei mainita sen olevan lämpötilassa t=4.0°C. Vedenkin tiheys muuttuu paljon lämpötilan mukana, kuten myös suolapitoisuuden mukana. Merivesi voi olla esim 1026kg/m3.
Samanlaisia NTP-virheitä on myös "Ilma" artikkelissa. Korjatkaa kokeneemmat jotka osaatte... Pertti2012 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 02.19 (EET)
- Suolainen merivesi ei ole puhdasta pelkkää vettä - ei liity tähän. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 09.34 (EET)
Lineaarinen massatiheys-osio[muokkaa wikitekstiä]
Poistin toistaiseksi lineaarinen massatiheys-osion. Mielestäni se ei kuulu tähän artikkeliin. Lähteessä kuvataan narussa etenevän mekaanisen aallon heijastumista rajapinnasta jossa narun paksuus muuttuu. Epäjatkuvuus tiheydessä toimii vastaavalla tavalla kuin optisen taitekertoimen muutos. Artikkelissa ei kuitenkaan ole puhuttu mitään mekaanisista aalloista ja niiden etenemisnopeuden yhteydestä tiheyteen, joten ennen tuollaisen rajapinnan esittelemistä pitäisi tehdä jonkinlaista pohjatyötä ja johdatella lukija aiheeseen. Lineaarinen massatiheys on lisäksi tässä turha käsite, samanlainen heijastuminen tapahtuu kahden tiheydeltään erilaisen kolmiulotteisen materiaalin rajapinnalla, joten voidaan puhua pelkästä tiheydestä. Lähteessä se esitellään vain koska yksiulotteinen tapaus on yksinkertaisempi. -- Jähmefyysikko (keskustelu) 12. maaliskuuta 2022 kello 07.40 (EET)