Keskustelu:Kuvataide

Artikkelin nimi yllättää - onhan muotoilusta kuitenkin olemassa oma sivunsa. -Aslak 14. heinäkuuta 2005 kello 09:42:55 (UTC)

Ne eivät ole sama asia, mutta tämä artikkeli ei kyllä kerro aiheestaan mitään. --ML 14. tammikuuta 2006 kello 00.21 (UTC)

Taidekuvista

Käyttäjä Correct siirsi seuraavan osuuden omalta keskustelusivultaan tänne.--Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 12.11 (EEST)

Mukavaa, että olet ottanut neuvoista vaarin ja alkanut muokata laaja-alaisemmin, mistä osoituksena useat venäläiseen taiteeseen liittyvät artikkelit. Suosimasi kuvakoko 300 px on kuitenkin hieman reipas koko keskivertonäyttöä ajatellen. Lisäksi on olemassa kannettavia ja miniläppäreitä, jotka yleistyessään on otettava huomioon myös Wikipediassa. Siksi 250 px on sopivampi koko, kun halutaan taidetta käsittelevissä artikkeleissa tuoda maalausta hieman paremmin esille jo esikatselukuvassa. Tästä syystä en olekaan käyttänyt näissä normaalia vieläkin pienempää kokoa, kuten 220 px. 250 pikselin kuva näkyy näytölläni resoluutiolla 1280 x 1024 hyvin, mutta ei aiheuta ahtauden tuntua työpöydällä, mitä 300 pikselin kuva taas tekee. Wikipediassa 300 pikselin koko on suuruudessaan vähemmän käytetty. Kuvan thumbnail on aina klikattavissa, ja lukija saa haluamansa suurennoksen tai täyskoon resoluution, mutta 250 pikselin kokoa käytettäessä muitakaan lukijoita miniläppäreillään ei hyljeksittäisi. --- Henkilöartikkeleissa kannattaa aina käyttää autenttisuuden vuoksi ensisijaisesti valokuvaa, jos sellainen on saatavilla - maalaustaide on perusteltavissa muissa kuin johdanto-osiossa, kuten olet Lev Trotskia käsittelevässä artikkelissa tehnytkin. Kiitos hyvästä työstä taiteen tuomiseksi Wikipediaan. --Khaosaming 5. lokakuuta 2008 kello 13.05 (EEST)

Meillä jokaisella on toki oikeus omaan näkemykseemme. Mikäli haluat keskustella kuvien ja taidekuvien koosta niin keskustelua kannattanee jatkaa laajemmalla foorumilla esim. Kuvataiteen keskustelusivulla tai Wikiprojekti Kuvataide -sivuilla --Correct 5. lokakuuta 2008 kello 20.54 (EEST)

Olen Khaosamingin kanssa samaa mieltä. Vain poikkeustapauksissa on syytä käyttää yli 250 px kokoa. Usein kuvat on vielä järjestetty gallergiaksi, jossa ne ovat hyvin pieniä ja vaativat avaamista suuremmiksi, jotta informaatio välittyisi. Olen itsekin kiinnittänyt huomiota näihin lisäämiisi ylisuurina toistuviin kuviin tarpeettomissa yhteyksissä. Toivottavasti käytäntö ei enää jatku.--Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 08.35 (EEST)

Sana on vapaa. Tällä foorumilla voi käydä keskustelua siitä, mikä on suositeltu kuvakoko.--Correct 14. lokakuuta 2008 kello 11.37 (EEST)

Ei kuvan kokoa voi ennakolta mekaanisesti määritellä. Ero 250 ja 300 px:n välillä ei ole vielä kovin suuri, sekin riippuu käytettävän näytön koosta. Kuvat joissa on paljon oleellisia yksityiskohtia pitää julkaista suurempana, kuvat joissa hahmot tai rakenne ovat selkeitä voi julkaista pienempänä. Myös kuvan formaatti määrää julkaistavan kuvan koon. En tiedä mikä Wikipediassa on oletusnäyttökoko ja resoluutio, ilmeisesti noin 15 tuuman näyttö. Sitä pienempä näyttöjä on varmaan vaikea ottaa huomioon. Alle 15 tuumaiset näytöt on tarkoitettu pääasiassa puhtaan tekstimuotoisen informaation välittämiseen. (Viestintä artikkelista luin juuri, että ihmisten välisestä viestimisestä jopa yli 70 prosenttia on sanatonta eli kuvia, ääniä ym.) Kun Wikipediassa on kuitenkin multimedia-ominaisuuksia, emme voi tehdä sitä liikaa teknisten ominaisuuksien ehdolla. --Kulttuurinavigaattori 14. lokakuuta 2008 kello 12.23 (EEST)

Tämän Correctin tekemä keskustelun siirtäminen tänne oli sikäli turha, että hänelle esitetyt komentit koskivat lähinnä kuvia, joita hän lisäili kuvitukseksi muihin kuin taideartikkeleihin. Ne saivat niissä liian suuren huomion. Taideartikkeleissa totta kai on katsottava tilanteen mukaan.--Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 12.26 (EEST)

Rohkenen olla eri mieltä tässä asiassa. Säännöt julkaistavan kuvan koolle ovat oikeastaan ihan samat kaikille kuville, olivatpa ne kuvia taiteesta tai mistä tahansa. Käsittääkseni tässä on kyse enemmänkin kuvalliseen viestintään ylipäätään liittyvästä asiasta ja ongelmasta. Vaikea ottaa kantaa artikkeleihin ilman niitä näkemättä. Tässä Jukka Korpela kirjoittaa aiheesta Kuvien käytöstä viestinnässä yleensä ja Webissä erityisesti. t. --Kulttuurinavigaattori 14. lokakuuta 2008 kello 13.41 (EEST)

En myöskään osaa ottaa kantaa asiaan, koska en tiedä mistä artikkeleista tässä on kyse. Jokainen voi muokata ja pienentää kuvia, erityisesti taideartikkeleiden kuvia, vaikka postimerkin kokoiseksi jos niin haluaa - siihenhän ei ole mitään esteitä. Jos artikkelissa on entuudestaan jonkun aiemman muokkaajaan asettelemia kuvia tai kuvagallerioita, niin hyvin harkiten poistan niitä ajatellen, että kai niilläkin on jonkun mielestä paikkansa, vaikken henkilökohtaisesti niistä innostuisikaan. Yleensä en poista kuvia, vaan annan kaikkien kukkien kukkia ajatellen, että teen mitä tahansa niin aina joku seuraa perässä ja löytää syyn nalkuttaa. --Correct 16. lokakuuta 2008 kello 00.05 (EEST)

Kuvan koko riippuu artikkelista ja yhteydestä ja kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Niinpä ei voidakaan päättää jotain mediaanikokoa, jota tulisi aina käyttää. Sen sijaan kuvakoon yläpää on rajattavissa ja niin jo tehtykin muissa yhteyksissä. Otan esimerkiksi etusivun iw-linkit, joiden määrää perusteltiin kannettavilla PDA-laitteilla ja miniläppäreillä. Mielestäni nämä uudet medialaitteet tulee ottaa huomioon myös kun puhutaan kuvituksesta, halusimme tai emme, sillä kannettava internetkäyttö tulee lisääntymään räjähdysmäisesti. Vaikka tätä seikkaa ei juuri nyt ajateltaisi, on 15 tuuman näytöllä 250 pikseliä sopiva max-koko. Tätä suuremmalla kuvakoolla artikkeleissa tulee ahdas olo. Normaalitapauksissa pienempikin riittää vallan hyvin (200-220). 250 on kädenojennus taidekuville, sillä ymmärrän hyvin joidenkin käyttäjien perustelut sivellintekniikan tms. näyttämisestä. Tässä suhteessa olen Kulttuurinavigaattorin kanssa eri linjoilla mitä tulee kuvakoon yhdenmukaisuuteen. Isommat kuvat ovat joka tapauksessa vain klikkauksen päässä. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 13.57 (EEST)

Huvittaa tuo sivellintekniikan esittäminen, ei siis sinun sanomanasi vaan jostakin aiemmasta kommentista jäi mieleen, en muista kenen. Ei se kyllä näy 300 pikkelsinkään kuvassa, jos edes ylipäätään tietokoneen näytöltä. Elävän kuvankin edessä pitää mennä usein aika lähelle katselemaan miten päin se pensseli on pyörähtänyt tms. Mutta sen nyt tietää jokainen edes vähän maalauksia katsellut.--Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 14.33 (EEST)

Minuakin, mutta tästä taannoin päästiin jonkinlaiseen pakotettuun konsensukseen taidekuvien yhteydessä. Olisiko ollut kuuluisa kuvasota? --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 14.45 (EEST)

Kuvataidekirjoittelijat voisivat kuvakokojen lisäksi ottaa huomioon kuvien asettelun. Viime aikoina on tullut vastaan paljon artikkeleja, jossa teksti on tungettu kahden ison kuvan väliin. Tämä taitaa olla pahin esimerkki[1] --Otrfan 14. lokakuuta 2008 kello 14.57 (EEST)

Se, näkyykö sivellintekniikka riippuu mm. itse maalauksesta, valaistustavasta (sivuvalolla saa jälkiä näkyviin) ja resoluutiosta, kuten myös käytettävän näytön ominaisuuksista. Joku sivellintekniikka on tosin melkoinen sivuseikka ja koskee varsin pientä osaa taidehistoriasta. Orfan mainitsi esimerkin, joka on pistänyt silmääni muissakin kuin kuvataideaiheisissa artikkeleissa, mutta esimerkki ei koske varsinaisesti itse kuvakokoja. Ongelma noissa teknisissä perusteluissa on se, että kohta normiksi tulee, ei tupakkiaskin kokoinen näyttö, vaan tulitikkulaatikon koko eli kännykät. Esimerkiksi tässä artikkelissa on yksi kuva, joka on 800px, eikä se yleistasosta mitenkään häiritsevästi pomppaa. Vaikka vastustan rajoituksia mekaanisina, maksimikokojen sijaan pitäisi miettiä minimikokoja. Esimerkiksi, jos näyttöjen kirjaimen x-korkeus alkaa olla paljon alle kaksi millimetriä, tuloksena lienee vain muutamia miljoonia silmäsairauksia.--Kulttuurinavigaattori 14. lokakuuta 2008 kello 15.30 (EEST)

Tämä menee asian viereen, mutta pieni teksti (tai huono valaistus) ei vastoin yleistä käsitystä aiheuta silmäsairauksia, ainoastaan epämukavan olon. Mutta siis tuo 800 px:n kuva juuri kertoo, että riippuu kuvasta ja artikkelista, minkä kokoinen kuva on sopiva.--Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 15.40 (EEST)

Nokialandiassa on vaikea tällaista asiaa varmaan tutkia. Ok, liian pienet näytöt, kuvat ja kirjaimet aiheuttavat sitten vaan rekka-autolasteittain päänsärkyä. Jonkinlaiset minimit pitäisi saada, inhimillisten syiden takia. :) t. --Kulttuurinavigaattori 14. lokakuuta 2008 kello 16.31 (EEST)

Kaikissa selaimissa on tekstin zoomaustoiminto, Operassa jopa koko sivun skaalaus, jota voi käyttää jos näyttö on hyvin pieni, kuten EEE PC 701:n alle kahdeksantuumainen näyttö. Jos kuvat ja tekstibulkki ovat keskenään sopusoinnussa, on enemmän tilaa zoomata tekstiä, jolloin luettavuus paranee. Ongelma ei kuitenkaan ole minimit. Thumbnailien suositeltavasta maksimikoosta olisi päästävä yhteisymmärrykseen. Isompi kuva on klikkauksen päässä, eikä tietokonetekniikan ja painettujen kirjojen layoutin tarvitse olla samanlaista. Käyttämämme wikiohjelmisto ei ole sekään täydellinen. Ehkäpä joskus tulee mahdolliseksi säädellä kuvakokoa ja tekstiä toisistaan riippumatta käyttäjän selaimessa. --Khaosaming 15. lokakuuta 2008 kello 09.38 (EEST)

Vaihtoehtoja on toki ämpärimäärin, mutta valitettavasti niitä ei vain käytetä kun ne vaativat oman säätönsä. Elektronisten vempainten lukeminen on tavallisesti niin sporadista, että käyttäjät ajattelevat yleensä, että kyllä nämä vähäisetkin pätkät ja pikkukuvat näen lukea pienemmilläkin asetuksilla. Niinpä vaadin vieläkin alle kahden millin kirjainten x-korkeuden kieltämistä Suomen perustuslaissa, no se ot:na. ;-> Eihän painettujen kirjojen taitto ole pitkään aikaan ollut esikuva tai vertailukohta elektroniselle julkaisemiselle, ei varsinkaan verkkojulkaisuille. Totta tuo, että Wikiohjelmistolla on rajansa. Mutta en ole vieläkään vakuuttunut innokkuudesta säätää ylärajoja kuvakoolle. Rajoitusten seurauksena jäykät ja mekaaniset asenteet lisääntyvät ja ne ovat kyseenalaisia ja jopa vaarallisia, kun toimijat eivät joudu itse miettimään asioita, vaan noudattavat vaan ohjeita. Kuvien koot viriteltäköön tapauskohtaisesti, kyllä ne siinä työstämisen kuluessa löytyvät. --Kulttuurinavigaattori 15. lokakuuta 2008 kello 10.55 (EEST)

Keskikokoisilla näytöillä (kannettava, 1280x800, 15") isot esikatselukuvat näyttävät tukkoisilta ja kaiken tilan vieviltä. Siinä syy, miksi olen pienemmän kuvakoon kannalla. En vaadi, eikä kenenkään muunkaan pitäisi suhtautua asiaan vaatimuksena. Sen sijaan keskustellaan asiasta rauhallisesti, kiihkotta, ja katsotaan mikä yhteisön kanta on. En myöskään pyri rajoituksiin, mutta aina konsensus ei löydy itsenäisesti ja keskustelutta. Olen samaa mieltä siitä, että käytäntö yleensä ohjailee ja asiat vain asettuvat jonnekin. Tällä hetkellä kuvakoon mediaani on jossakin 200–250:n kohdalla ja voi siellä ollakin jatkossa. Kun asiaa ajattelee, kaikilla ja kaikenlaisten näyttöjen omistajilla on voitettavaa. Monet käyttävät kannettavia myös kotona, puhumattakaan liikkuvasta käytöstä. Sen vuoksi olisi hyvä sopia vaikka epämuodollisesti, että kuvakokoa olisi hyvä miettiä artikkeleita muokattaessa ja hyvin suuret koot tulisivat kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Tästä esimerkkinä mainitsemasi 800 pikselin kuva, joka sopii sivulleen mainiosti. --Khaosaming 15. lokakuuta 2008 kello 11.11 (EEST)