Keskustelu:Kuolemanrajakokemus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan lupaavaksi. Artikkeli on melko laaja, mutta onko se parhaalla tavalla jäsennelty? Useimmat käyttämäni lähteet pitävät rajakokemuksia todisteena sielun tai kuolemanjälkeisen elämän olemassaolosta, ja yritin torjua artikkelista sellaista asenteellisuutta. Esimerkiksi Näreaho on pitkälti neutraali ja menee vasta kirjansa lopussa syvemmälle omiin tulkintoihinsa. --Savir (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 17.17 (EEST)[vastaa]

Muokkasin hieman ja tämä versio kelpaa lupaavaksi. Moody ilmeisesti popularisoi tämän käsitteen? Löysin netistä, että joku Karl Jensen oli ajatellut ketamiinilla päästävän samaan tilaan. Jensenistä voisi lisätä ketamiini-kohtaan. Neuroprotektiivinen aine jää vähän auki. Tunnelimaisesta kokemuksesta voisi olla ehkä enemmän. --Hartz (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 18.14 (EEST)[vastaa]
Moody tutki ilmiötä ensimmäisenä ja nimesi sen. En osaa sanoa, kuinka suuri osa esim. amerikkalaisista tunsi ilmiön hänen työnsä pohjalta, mutta ainakin Oprah Winfrey teki ilmiöstä yleisesti tunnettua. --Savir (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 10.28 (EEST)[vastaa]

Lähteenä voisi käyttää vielä muitakin kuin Näreahon kirjaa. Näreaho sinänsä on luotettava lähde. Kuolemanrajakokemuksita on infoa myös esim. Elizabeth Fenwickin ja Peter Fenwickin teoksessa "Kuolemisen taito". Elisabeth Kübler-Rossilla taitaa myös olla aihetta käsitteleviä teoksia ja kirjoituksia. Eikö myös Moodyn kirjasta voisi ottaa lisää infoa itse tekstiin? Niiden kriitikoiden, joiden mielestä kysymys on puhtaasta aivojen toiminnasta, käsityksiä voisi olla itse tekstissä enemmän ja lähteen kera. Kriittisiä näkemyksiä löytänee mm. eri tiedelehdistä ja kirjoista. Nyt kaikki näkökulmat pohjaavat pitkälti Näreahon kirjaan. Ehdotan lupaavaksi.

Pekkate (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 18.19 (EEST)[vastaa]

Aiheessa on tosiaan paljon laajentamisen ja monipuolistamisen varaa. Saatan myöhemmin laajentaa artikkelia mainitsemiesi lähteiden pohjalta. --Savir (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 10.28 (EEST)[vastaa]
Huomasin että uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä on sattumalta artikkeli tästä aiheesta. Toin lehtiartikkelin lyhyestä verkkoversiosta vähän tietoa tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 19.32 (EEST)[vastaa]
Käy mun pielestä. Paikoin vähän luettelomainen mutta käy tälle tasolle. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 23.33 (EEST)[vastaa]
Olen koettanut parantaa kieltä - ja asiaakin, uskoisin ettei se mene lähteestä sivuun. Jotain hassua on siinä että Ringin tutkimuksen 102 henkilöä jotenkin rinnastuu neljään prosenttiin saksalaisista joita on kai sata miljoonaa. En osaa heti korjata, mutta pitää lukea lisää. --Höyhens (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 00.09 (EEST)[vastaa]
No niin, kahlasin tämän mielenkiintoisen artikkelin läpi. Tähän ehkä voisi lisätä sen, miksi lääkärit ovat suhtautuneet kokemukseen vähättelevästi. Ilmiö on kyllä tunnettu kauan, mutta epäilen yhdeksi selitykseksi sen että välittömässä hengenvaarassa olevia potilaita jatkuvasti pelastavat lääkärit viis veisaavat kokemuksista kun taas tuodaan uutta infarktisokkipotilasta. Lähdettä minulla ei ole antaa, ehkä joku vanha vaikkapa Kalle Achtén psykiatrian oppikirja tuntisi sentään käsitteen. Suhteellisen vähän tässä on lähteitä, pääasiassa Näreaho ja Long, mutta riittää minulle. Artikkelin laatijalle toive koettaa välttää anglismeja etenkin pilkutuksessa, mutta olen tottunut niitä korjaamaan. Toivottavasti en totu niitä hyväksymään. Kannatan lupaavaksi ilman mitään sen kummempaa ongelmaa. --Höyhens (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 00.29 (EEST)[vastaa]
Ai niin, siellä on se yksi selvennyspyyntö by Höyhens nyt, eli millä tavalla nämä kokeelliset eroavat todellisista. Tsekkaisitko sen kun sulla on se kirjakin.. terv. --Höyhens (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 01.07 (EEST)[vastaa]
Kirjan siinä kohdassa viitataan hollantilaisen Pim van Lommelin johtaman tutkimusryhmän tutkijoiden väitteeseen, mutta laitoin artikkeliin kaiken, mitä siitä siinä kohdassa kirjaa sanotaan. Selvennyspyynnön täyttäminen vaatisi uutta osiota, jossa luetellaan ne monet tavat, joilla kuolemanrajakokemuksen kaltaisia kokemuksia voidaan tuottaa, ja kuvataan niiden eroja todelliseen kokemukseen. Sellaisia kohtia löytyy kyllä kirjoista, myös Näreaholta. --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 07.41 (EEST)[vastaa]
Lisäsin nyt Näreaholta esimerkkejä siitä, miten keinotekoiset kokemukset eroavat hänen mukaansa normaaleista kokemuksista, ja poistin samalla selvennyspyynnön. --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 08.19 (EEST)[vastaa]
PtG näköjään ehtikin ennen minua palauttaa poistelemasi pilkut artikkeliin, kiitos hänelle siitä. --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 07.54 (EEST)[vastaa]

Kannatusta löytyy. Merkitsen lupaavaksi ja arkistoin keskustelun.--Tanár 28. heinäkuuta 2016 kello 22.31 (EEST)[vastaa]