Karelia-ammattikorkeakoulu
| Karelia-ammattikorkeakoulu | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1992 |
| Rehtori | Petri Raivo |
| Toimipaikat | Joensuu |
| Opiskelijamäärä | 4 300 [1] |
| Kotisivu | karelia.fi |
Karelia-ammattikorkeakoulu, englanniksi Karelia University of Applied Sciences, ja vuoteen 2013 saakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu[2], on suomalainen Joensuussa toimiva ammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulun toiminta alkoi väliaikaisella toimiluvalla vuonna 1992, ja vakinaisen toimiluvan ammattikorkeakoulu sain vuonna 1996 ensimmäisten suomalaisten ammattikorkeakoulujen joukossa.[3] Karelian toimitilat sijaitsevat Joensuun Niinivaaralla kahdella kampuksella.[4] Karelia Ammattikorkeakoulu Oy on Joensuun kaupungin omistama osakeyhtiö.[5]
Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille sekä osallistuu aktiivisesti aluekehitystyöhön sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Käytännönläheinen yhteistyö ulottuu alueen elinkeinoelämästä kansainvälisten korkeakoulujen ja eri organisaatioiden aktiivisiin verkostoihin. Karelia on ollut vuodesta 2020 alkaen mukana eurooppalaisessa yliopistoverkostossa INVESTissä.[6] Maakuntakorkeakoulu toimii maakunnan alueella ja virtuaaliopetus tekee mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös etäopiskeluna ja työn ohessa. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteismäärä on noin 4 300 henkilöä, tutkintoja syntyy vuosittain noin 800, ja henkilökunnan määrä on noin 300 henkilötyövuotta. [7]
Koulutustarjonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nämä koulutustarjontatiedot on poimittu Karelia-ammattikorkeakoulun verkkosivuston AMK-tutkinnot ja Ylemmät AMK-tutkinnot osioista kesäkuussa 2024.[8][9]
- Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
- International Business - Tradenomi (BBA)
- Liiketalous - Tradenomi (AMK)
- Ylempien AMK-tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot ja tutkintonimikkeet:
- Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen - Tradenomi (Ylempi AMK)
- Tietojen käsittely ja tietoliikenne
- Tietojen käsittely - Tradenomi (AMK)
- Palveluala
- Restonomi (AMK)
- Taiteet ja kulttuuri
- Medianomi (AMK)
- Maa- ja metsätalous
- Metsätalousinsinööri (AMK)
- Terveys ja hyvinvointi
- Geronomi (AMK)
- Fysioterapeutti (AMK)
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Ylempien AMK-tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot ja tutkintonimikkeet:
- Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen: fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK) tai Master of Health Care / Master of Social Services
- Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen: fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), tai Master of Health Care / Master of Social Services
- Tekniikka
- Information and Communication Technology - Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
- Industrial Management Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering
- Konetekniikka – Insinööri (AMK)
- Rakennustekniikka – Insinööri (AMK)
- Talotekniikka – Insinööri (AMK)
- Energia- ja ympäristötekniikka – Insinööri (AMK)
- Ylempien AMK-tutkintojen suuntautumisvaihtoehdot ja tutkintonimikkeet:
- Teknologiaosaamisen johtaminen – Insinööri (ylempi AMK)
- Älykäs tuotanto – Insinööri (ylempi AMK)
- Sustainability Management, Master of Engineering
- Karelia-amk:n tarjoamat avoimet ammattikorkeakouluopinnot[10]
- Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin voi osallistua kuka tahansa pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimen AMK:n koulutustarjonta palvelee käytännössä kaikkia koulutusaloja ja tarjoaa myös polun kokonaisiin tutkintoihin.
Kampukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ammattikorkeakoulu toimii kahdella kampuksella Niinivaaralla: Tikkarinteellä ja Wärtsilässä.[4]
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasvatustieteen tohtori Pentti Maljojoki 2006 saakka
- Valtiotieteen tohtori Vesa Saarikoski 2006–2011
- Filosofian tohtori Petri Raivo vuodesta 2012 alkaen
Opiskelijakunta ja -liikuntatoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskelijakunta POKA on Karelia-amk:n opiskelijoiden yhdistys, joka edustaa näitä ammattikorkeakoulun toimielimissä. Lisäksi POKA järjestää tuutoritoimintaa ja tarjoaa opiskelijoille vapaa-ajan ohjelmaa.
Opiskelijakunnan lisäksi opiskelijat voivat liittyä koulutusalakohtaisiin opiskelijayhdistyksiin, joita ovat esimerkiksi aiemmin nimellä ”Wärtsilän Tekniikan Opiskelijat” tunnettu JoIO (Joensuun insinööriopiskelijat)[11] ja Joensuun Tradenomiopiskelijoiden Kilta.
Liikuntamahdollisuuksien järjestämiseen niin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kuin Karelia-ammattikorkeakoulunkin opiskelijoille sekä henkilöstölle on erikoistunut Sykettä-liikuntapalvelu[12], jota Joensuussa koordinoi Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viikko-ohjelmaan sisältyy ryhmäliikuntatunteja ja palloiluvuoroja. Toimintoihin osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti Sykettä-liikuntatarran ostamista.[13]
Huomionarvoisia saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maan ainoana korkeakouluna Karelia-ammattikorkeakoulu ylsi parhaimpaan luokitukseen laatujärjestelmäkokonaisuuden suhteen Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tammikuussa 2018 julkaisemassa raportissa.[14]
Toukokuussa 2018 Karelia-ammattikorkeakoululle annettiin vuorostaan vuotuisen, Suomen ammattikorkeakoulujen välisen Kärjet-kilpailun ensimmäisen sijan palkinto. Vuoden kilpailuteemana oli oppiminen tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulun yhdessä ammattiopisto Riverian kanssa 2015–2017 kehittämä Work Smart -menetelmä (’älykkäästi töihin’) tukee ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden työelämään pääsyä ja urakehitystä. [15]
Karelia-amk osallistui myös vahvasti jo vuonna 2016 käynnistyneeseen kestävää kehitystä ja kiertotaloutta edistävään tutkimus- ja innovaatiohankekokonaisuuteen osanaan ”Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita (BioRaKi 1)” -hanke. Se kuului Suomen hallituksen kärkihankkeisiin ja Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan.[16] Kenttäkokeet ja tutkimustyöt jatkuvat hankkeiden ”Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa (BioRaKi 2)” sekä ″Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE)” puitteissa. Eräs maininnan arvoinen johtopäätös jo vuosien 2017 ja 2018 tulosten perusteella on kierrätyskonsentraatin vähintään väkilannoitteiden tasoinen lannoitusvaikutus. [17] [18] [19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietoa Kareliasta Karelia-ammattikorkeakoulu / karelia.fi. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Ammattikorkeakoulu juhlii uutta nimeä ja ylläpitäjää lipunnostolla YLE Uutiset. 2.1.2013. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Raivo, Petri: Esipuhe: Pohjois-Karjalan ja Suomen menestykseksi – rehtori Maljojoen puheet Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avajaisissa 1994 – 2005. Pohjois-Karjalan ja Suomen menestykseksi. Rehtori Pentti Maljojoen puheet Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avajaisissa 1994 – 2005, 2022. Karelia-ammattikorkeakoulu.
- ↑ a b Kampukset Karelia.fi. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Organiasaatio Karelia.fi. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Riitta Rissanen, Ding Ma, Adel Rizvi, Hanna Teräs, Niina Nurkka ja Kirsi Mustonen: Karelia-ammattikorkeakoulun auditointi, s. 10. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, 2024.
- ↑ Karelia-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun verkkosivut. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ AMK-tutkinnot Karelia-amk. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Ylemmät amk-tutkinnot Karelia-amk. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Avoin AMK Karelia-amk. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Joensuun Insinööriopiskelijat ry joio.insinoori.fi. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Sykettä: Info Sykettä-liikuntapalvelun verkkosivut. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Sykettä: Tapahtumat Sykettä-liikuntapalvelun verkkosivut. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Pekka Auvinen (vararehtori): Karelian laadunhallinta on kansallista kärkeä Vasu – Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. 14.2.2018. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Karelia-amk voitti valtakunnallisen Kärjet-kilpailun Arene.fi-verkkosivusto. 17.5.2018. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Mika Juvonen: Hankkeen loppuraportin julkinen tiivistelmä: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita, s. 1–5. BioKymppi Oy, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF-asiakirja) (viitattu 4.8.2019). fi
- ↑ Mika Juvonen: Hankkeen loppuraportin julkinen tiivistelmä: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita, s. 1–5. BioKymppi Oy, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF-asiakirja) (viitattu 4.8.2019). fi
- ↑ Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle Luonnonvarakeskus. 3.6.2019. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita Vasu – Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. 8.11.2018. Viitattu 4.8.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||