Jäykkyysoireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jäykkyysoireyhtymä
Oireet Lihasjäykkyys, kouristukset
Esiintyvyys 1–9 / 1 000 000 henkilöstä[1]
Luokitus
ICD-11 8E4A.0
ICD-10 G25.82
ICD-9 333.91
OMIM 184850
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Jäykkyysoireyhtymä eli stiff-person-oireyhtymä (SPS; engl. stiff person syndrome) on hyvin harvinainen autoimmuunivälitteinen neurologinen sairaus, jossa esiintyy jäykkyyttä vartalon lihaksissa ja ärsykkeen laukaisemia lihaskouristuksia. Laukaiseva ärsyke voi tulla esimerkiksi kuulo- tai tuntoaistin kautta, tai ärsyke voi olla potilaan tunnetilan tai stressitason muuttuminen. Kouristukset voivat olla erittäin voimakkaita ja kivuliaita. Sairaus puhkeaa tavallisesti 30–70 vuoden iässä. Noin kaksi kolmesta potilaasta on naisia.[2][3]

Kirjallisuudessa sairaus kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1956, ja ensimmäiset diagnoosikriteerit luotiin vuonna 1967.[3] Puolella potilaista on myös jotain muita autoimmuunisairauksia, kuten tyypin 1 diabetes. Jäykkyysoireyhtymän hoitoon käytetään selkäydinpuudutusta, unta ja bentsodiatsepiineja. Lihasjäykkyyteen voivat auttaa myös baklofeeni ja epilepsialääkkeet.[2] Lisäksi kipujen ja jäykkyyden lieventämiseen käytetään fysioterapiaa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stiff person spectrum disorder Orphanet. (englanniksi)
  2. a b Airas, Laura ym.: Jäykkyysoireyhtymä. Duodecim, 2004, 120. vsk, nro 15, s. 1899–1902. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c Auranen, Mari: Stiff-person oireyhtymä 14.11.2019. Neuroliitto. Viitattu 9.5.2024.