Itämerensuomalainen sanasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taulukossa on itämerensuomalaisten kielten sanarinnastuksia. Rinnastuksiin on otettu sellaisia sanoja, joilla on vastine myös suomen kielessä. Sana voi kuitenkin olla itämerensuomalainen, vaikka suomen kielessä ei vastinetta olisikaan. Luettelo sisältää perussanojen lisäksi johdoksia ja yhden yhdyssanan.

Sanojen merkityksiä ei ole tarkennettu. Lähisukuisten kielten samaa alkuperää olevat sanat ovat usein keskenään samanmerkityksisiä, mutta eivät aina.

Suomen ja viron kielen sanasto noudattaa ortografiaa. Teknisistä syistä taulukon sanojen kirjoitusasua on yksinkertaistettu siten, että vatjan e, jonka alla on ylöspäin avoin kaari, on korvattu viron käyttämällä õ:llä. Vokaalien ja konsonanttien pituus on merkitty kahdella kirjaimella kuten suomessa ja virossa, ei yläpuolisella vaakasuoralla viivalla. Liivin katkoäänne on merkitty heittomerkillä. Myös muita pieniä oikaisuja on tehty.

suomi karjala vepsä vatja viro liivi Huomautukset
(murt.) ajastaika aigass-aika aasta àigast
astia asƭia ašƭši assia astja
emäntä emändä emand jemaanD
eräs eräš eraz
hanko [haŋko] haηgo haηg aηko hang aηηG
hauki haugi haug auči haug [hauk] aìG voi olla slaavilainen laina
hauras habraš abraZ habras [hapras] a’bbərZ
hiihtää hiihta hihtta
hiili hiiľi hiľ luulajansaamessa:
šilla
huoli huoľi hoľ ooli hool ùoľ voi olla balttilainen laina
huone huoneh onõ hoone mahdollisia vastineita

permiläiskielissä tai

balttilainen laina

huuli huuľi huľ uuli huul uuľ norjansaamessa:
sullâ ‘jtak muistuttava
ulkonäkö’ yms., hantissa

лул ‘suu’

ilo ilo ilo ilo ilu piitimensaamessa âllo

‘hinku’

isäntä izändä ižand isand izànD
itkeä itkie itkta itkõa itkeda [itketa] itkə
juosta juossa jo(k)sta johsa joosta jùokšə mahdollisesti unkarin ívik

‘munia (mätiä)’

jänis (murteissa myös jänes) jäńis jäńiž jäneZ jänes jänds
karpalo garbalo garbol karpolo (murt.) karbal [karpal] gaarban
kaste kašše kaste kasõ kaste kaštùG
kenkä kengä keng čenčä king käänga
konna konna konn kùona
korva korva korv kõrva kõrv kùora etäsukukielissä on
epävarmoja vastineita
kuorma kuorma korm koorma koorem
kylki külgi kül’g čülči külg [kylk] kilG etäsukukielissä on
epävarmoja vastineita
laki lagi lagi lači lagi [laki] la’ggəZ merkitys:
‘sisäkatto’ yms.
leski leški leśk lehči lesk lešƭ
liesi liijos ľeź leesi lee lìedəg
mansikka mańďžikka mańźikaińe maazikaZ maasikas mooškəZ
musta mušta must mussa must mustà
myyrä mükrä mügrä mügrä (murt.) müGèr mi’griki
nahka nahka nahk nahka nahk noo’gə semanttisesti poikkeavia

vastineita tai germaaninen

laina

nauraa nagrua nagrda nagraaG naerda [naerta] na’grə
niemi niemi ńem neemi neem
nisu ńizu ńižu nisu nisu ni’zzəZ
nousta noušša nousta nõisa tõusta nuuzə
ommella ommella ombelda õmmõlla õmmelda [ommelta] umblə kantasaamen *pākkës

‘lämmin’

pakkanen (puhekielessä pakkane) pakkańe pakaińe pakkain pakane
palkka palkka pouk palkka palk pàlka voi olla slaavilainen laina
piimä piimä piimä hapupiim voi olla balttilainen laina
rae roah ragiž ragõ rahe ra’g(ə)
rahvas rahvaš rahvaz rahvaz rahvas ro’uŽ germaaninen laina
ruveta ruveta rubeta (murt.) rubida
saari soari saŕ saari saar soor
sana sana sana sõna sõna sõnà
sauna sauna sauna saun soona kantasaamen *suovńē,

vanha germaaninen laina

suku suku sugu suku sugu [suku] su’G norjansaamessa:
sokkâ
suo suo so soo soo sùo voi olla
jopa uralilainen
sää seä śä sää vastineita permiläisissä

kielissä ja unkarissa