Ilmo
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Ilmo | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 16. tammikuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | 7. maaliskuuta |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | Ilmari tai karjalainen sana ilminen |
Ilmo on suomalainen etunimi, joka nykyisin on lähinnä miehen nimi mutta jota on aikojen saatossa annettu myös naisille. Nimi on mahdollisesti lyhentymä nimestä Ilmari, mutta voi perustua myös karjalaisissa murteissa esiintyvään ihmistä tarkoittavaan sanaan ilminen.[1] Ilmon nimipäivä on 16. tammikuuta, kuten Ilmarilla.
Suomessa on Ilmo-nimen saanut 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 2 019 henkilöä.[2]
Tunnettuja Ilmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmo Hela, akateemikko, Merentutkimuslaitoksen ent. ylijohtaja
- Ilmo Lassila, metsäteknologian professori ja kirjailija
- Ilmo Launis, pastori, kirjailija
- Ilmo Lounasheimo, urheilutoimittaja
- Ilmo Massa, ympäristöpolitiikan professori
- Ilmo Nurmela, vuorineuvos, valtiovarainministeri 1958
- Ilmo Ollinen, juristi ja pankinjohtaja
- Ilmo Paananen, hallintohenkilö ja poliitikko
- Ilmo Pihkala, taidemaalari ja taidegraafikko
- Ilmo Ranta, pianisti
- Ilmo Riihimäki, kuoronjohtaja, kanttori
- Ilmo Valjakka, arkkitehti
- Ilmo Valtonen, graafinen suunnittelija
- Ilmo Gretel Sommar, P. E. Svinhufvudin tytär
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. 3. tarkistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- ↑ Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 17.1.2020.